koski

Vuosikymmenen pakkasviikko lounaisrannikolla

kirjoittaja

Yksi Kemiönsaarelle muutossa epäilyttäneistä asioista oli, miten kestäisin lounaisrannikon lauhoja talvia. Pääsisinkö lainkaan hiihtämään, jäätyisikö edes meri koko talvena? Enpä olisi arvannut, että heti ensimmäisenä talvena hiihtokelit alkavat joulukuun alussa. Vuodenvaihteen tienoilla koko Suomea koetteli 2000-luvun kovin pakkasjakso, josta osansa sai myös maan lounaisnurkka.

Mitä kireämpi pakkanen, sitä komeammat kuvauskelit. Vietin kaikki pakkasjaksolle osuneet vapaapäivät kuljeskellen kameran kanssa rannikolla, metsissä tai koskien äärellä. En vielä hallitse uuden kotiseutuni luonnon kaikkia kujeita, joten välillä olin aivan väärässä paikassa väärään aikaan. Niilläkin retkillä syntyi kuvia.

Lue lisää

Lähiretkien kuvasatoa elokuun aamuista lokakuun väriloistoon

kirjoittaja

Syksyn kuvaukset ovat Tsarmitunturin vaellusta ja Liesjärven kevytretkeilytapaamista lukuun ottamatta rajoittuneet lähiretkeilyyn Keski-Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun maastoissa. Lähiseudultakin löytyy useita kiinnostavia retkikohteita, joten aivan hukkaan ei syksyn kuvaussesonki valunut.

Lue lisää

Maalaistunnelmia Savosta

kirjoittaja

Kesäloman ensimmäinen osa oli ja meni. Siitä ei tullut suurta valokuvauksen juhlaa, vaan ohjelmassa oli lähinnä kunnostustöitä kahdella vanhalla savolaisella tilalla.  Parin viikon lomailu täysin ilman kuvauspuuhia ei tietenkään ollut mahdollista. Tässä sekalainen katsaus Etelä- ja Pohjois-Savon elämään ja maisemiin.

Lue lisää

Pirkanmaan vanhoissa metsissä

kirjoittaja

Pohjanmaan lakeuksien ja Järvi-Suomen väliin jää Satakunnasta kohti Kainuuta kaartuva Suomenselän karu vedenjakajaseutu. Historiallisista syistä sinne on keskittynyt paljon valtion maanomistusta. Ei olekaan ihme, että alueelle osuu useita kansallispuistoja ja muita valtion maille perustettuja suojelu- ja virkistysalueita. Seudun valttikortti retkeilijälle ovat metsät ja suot: alueella sijaitsee huomattava osa Etelä-Suomen vanhan metsän sirpaleista ja useita suoluontomme ehdottomia helmiä.

Omat suosikkimaastoni löytyvät Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoista ja niitä ympäröiviltä alueilta. Edellisestä käynnistäni seudulla oli vierähtänyt jo luvattoman monta vuotta, joten helatorstaina suuntasin neljäksi päiväksi nauttimaan Pirkanmaan metsien keväästä. Vaikka kumpikin kansallispuisto riittäisi jo yksinään nelipäiväisen vaelluksen kohteeksi, tällä kertaa pääpaino oli kansallispuistojen ulkopuolella. Se tarkoitti välillä tylsiä siirtymiä metsäautoteitä pitkin, mutta vastineeksi sain nauttia retkiseurueeni kanssa omasta rauhasta turistipolkujen ulkopuolella. Jätettäköön tarkempi reitti arvoitukseksi.

Lue lisää

Harmaasuodin ensitestissä

kirjoittaja

Kuvasin maisemia monta vuotta ilman minkäänlaisia suotimia, mutta viime joulukuussa hankin viimein harmaasuotimen. Kaupasta tarttui mukaan Hoya ND8 HMC. Canonin 17-40mm f/4L -objektiiville sopiva 77mm malli kustansi paikallisessa kivijalkaliikkeessä 43 euroa.

Harmaasuodin eli neutral density filter  tai ND filter  on yksinkertaisuudessaan tummennettu lasinpala, joka vähentää kennolle pääsevän valon määrää. Suotimia on saatavissa erilaisilla vahvuuksilla. Esimerkiksi merkintä ND4 tarkoittaa kahden aukon vähennystä, ND8 kolmen, ND16 neljän ja niin edelleen.

Valovoiman vähentäminen suotimen avulla saattaa kuulostaa pöljien puuhalta. Yleensähän valoa on liian vähän eikä liikaa. Harmaasuodin onkin hyödyllinen erikoistapauksessa, joka toistuu usein maisemakuvauksessa: liikkuvan veden hallinnassa. Jotta vesi näyttäisi kuvassa hyvätä, tulee suljinajan olla melko pitkä. Kirkkaassa päivänvalossa ei auta, vaikka himmentäisi aukon mahdollisimman pieneksi ja laskisi herkkyyden alimalle tasolle – ilman harmaasuodinta suljinaika jää silti liian lyhyeksi.

Pimeän ja pilvisen talven aikana suotimelle ei vielä löytynyt käyttöä, mutta toissa viikonloppuna Ruotsin Falsterbossa pääsin viimein kokeilemaan kapistusta käytännössä. Tässä kirjoituksessa hieman ensivaikutelmia.

Lue lisää