Paluumatkalla pohjoisen keväästä poikkesimme yöpymässä Salamajärven kansallispuistossa. Suomenselän harvaan asutulla vedenjakajaseudulla sijaitsee Etelä-Suomen mittakaavassa varsin erämaisia alueita sekä luonnontilaisina säilyneitä metsiä ja soita. Omat retkeilyni ovat painottuneet enemmän itään tai pohjoiseen, joten oli kiinnostavaa nähdä, tarjoaisiko myös läntisempi Suomi nähtävää erämaaluonnon ystävälle.
kevätretki
Takatalvi Martimoaavalla ja ajatuksia kelirikkoajan retkeilystä
Olen yrittänyt retkeillä pohjoisessa mahdollisimman kattavasti eri vuodenaikoina, myös silloin kun ei ole vaellussesonki. Ennen tätä vuotta olin käynyt Lapissa kaikkina muina kuukausina paitsi helmikuussa ja toukokuussa. Helmikuun lopulla hiihtovaelsin Puljun erämaassa ja nyt toukokuun alussa pääsin pikavisiitille Etelä-Lapissa sijaitsevalle Martimoaavalle.
Pohjoisen kevät oli juuri sellainen kuin ajattelinkin: säät vaihtelivat pakkasöistä ja lumimyräkästä häikäisevän kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Iltaisin sai kahlata syvässä soselumessa, pakkasaamuisin kuljeksia vauhdikkaasti routaisilla suomättäillä. Kelirikkoajan retkeilyssä on oma viehätyksensä, jota yritän tässä kirjoituksessa avata.
Viimeiset kevätretket peilijärkkärillä
Nykyinen ykköskamerani Canon EOS 6D on palvellut luotettavasti jo keväästä 2013 alkaen. Näinä vuosina kameran suljin on räpsähtänyt ainakin 150 000 kertaa. Nyt 6D:n on vihdoin aika siirtyä uuden peilittömän kaluston tieltä varakameran paikalle viettämään ansaittuja eläkepäiviä. Mitään leppoisaa jäähdyttelyä ei kuitenkaan viimeisille palveluspäiville ollut tarjolla, vaan uskollinen ystäväni pääsi vielä mukaan kiihkeimpiin kevätkahinoihin.
Huhtikuun puolivälistä alkavat perinteisesti luontokuvauksen superviikot, joiden aikana kevät etenee vauhdilla ja kaikki kiinnostavat asiat tapahtuvat luonnossa yhtä aikaa. Ensimmäiset näistä kevätviikoista kuluivat lintujen, sammakoiden, käärmeiden ja suoretkeilyn parissa.
Porkkalan tähtiä ja lintuja
Porkkalanniemen merimaisemat ovat tähti- ja lintuharrastajien suosiossa. Kauas Suomenlahdelle ulottuva niemenkärki tarjoaa Uudenmaan pimeimmän yötaivaan ja osuu tärkeälle muuttolintujen reitille. Olen aiemmin retkeillyt Porkkalassa vain syksyisin parhaaseen tähtikuvausaikaan. Huhtikuun puolivälissä luvassa ei ollut syksyn veroista pimeyttä, mutta sitäkin upeampia aurinkoisia kevätsäitä.
Pirkanmaan vanhoissa metsissä
Pohjanmaan lakeuksien ja Järvi-Suomen väliin jää Satakunnasta kohti Kainuuta kaartuva Suomenselän karu vedenjakajaseutu. Historiallisista syistä sinne on keskittynyt paljon valtion maanomistusta. Ei olekaan ihme, että alueelle osuu useita kansallispuistoja ja muita valtion maille perustettuja suojelu- ja virkistysalueita. Seudun valttikortti retkeilijälle ovat metsät ja suot: alueella sijaitsee huomattava osa Etelä-Suomen vanhan metsän sirpaleista ja useita suoluontomme ehdottomia helmiä.
Omat suosikkimaastoni löytyvät Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoista ja niitä ympäröiviltä alueilta. Edellisestä käynnistäni seudulla oli vierähtänyt jo luvattoman monta vuotta, joten helatorstaina suuntasin neljäksi päiväksi nauttimaan Pirkanmaan metsien keväästä. Vaikka kumpikin kansallispuisto riittäisi jo yksinään nelipäiväisen vaelluksen kohteeksi, tällä kertaa pääpaino oli kansallispuistojen ulkopuolella. Se tarkoitti välillä tylsiä siirtymiä metsäautoteitä pitkin, mutta vastineeksi sain nauttia retkiseurueeni kanssa omasta rauhasta turistipolkujen ulkopuolella. Jätettäköön tarkempi reitti arvoitukseksi.
Jälleen Linnunradan alla
Maaliskuu on ollut kuluvan tähtikuvauskauden ylivoimaisesti parasta aikaa. Kirkkaita öitä on osunut kohdalle enemmän kuin edellisenä viitenä kuukautena yhteensä. Taivaan ilmiöiden kuvaajille on muutenkin tarjoiltu mannaa kaksin käsin: ihan joka viikolle ei osu sekä huikeita revontulia että auringonpimennystä. Jälkimmäinen tapahtuma tosin jäi itseltäni pelkkään katseluun puuttellisten kuvausvälineiden vuoksi.
Viime viikonloppu jatkui tähtikuvausteemalla Kemiönsaaren edustalla sijaitsevalla Högsåran saarella. Saaristomeren kansallispuistoon osittain kuuluva saari sijaitsee kaukana kaupunkien valoista ja tarjoaa melkein yhtä näyttävän tähtitaivaan kuin suosikkipaikkani Jurmo. Högsåran itäosassa sijaitsevassa kylässä asuu ympäri vuoden noin 50 ihmistä. Saareen kulkee läpi talven lauttavuoro Svartnäsin laiturista.
Tähtiyö taivasalla
Mennyt talvi oli retkeilymielessä katastrofaalinen: vuodenvaihteen kaamosvaelluksen jälkeen maastoöitä ei kertynyt ainuttakaan eikä metsäsuksille löytynyt etelän loskakeleillä käyttöä. Nyt keväällä vahinko on tarkoitus ottaa takaisin korkojen kera. Tänä viikonloppuna kalenteri näytti täydeltä, mutta upeiden kevätsäiden vuoksi oli pakko tunkea ohjelmaan väkisin yksi maastoyö. Spontaaneille retkille tuttu ja turvallinen Nuuksio on helpon saavutettavuutensa ansiosta aina hyvä vaihtoehto.
Perjantaina työpäivän jälkeen pikapakkasimme kotona reput ja hyppäsimme bussiin seitsemältä illalla. Mukaan otettiin vain aivan välttämättömät tavarat – esimerkiksi teltta ja keitin saivat jäädä kotiin. Illan ja aamun selviää helposti eväillä, eikä kirkkaana kevätyönä tarvitse pelätä sadetta.
Telttaillen savolaisen järven jäällä
Jos lähtee suolle kuvaamaan teeren soidinta, mutta löytää itsensä telttailemasta revontulien ja Kuun valaisemalta järven jäältä, mitä ihmettä on oikein tapahtunut? Tämä on tarina siitä, kuinka retken ei tarvitse mennä suunnitelmien mukaan ollakseen onnistunut.
Falsterbonäset, Ruotsin Hankoniemi
Kevät on saapunut täydellä voimallaan Etelä-Ruotsiin ja sen kunniaksi oli lähdettävä muutaman viikon tauon jälkeen päiväretkelle kameravarusteiden kanssa. Kevät ja Itämeren rannat ovat vastustamaton yhdistelmä, joten kohteeksi valikoitui Ruotsin merellinen lounaiskärki, Falsterbonäset.