aarniometsä

Vaellus Metsä-Lapin erämaiden ja ikimetsien poikki

kirjoittaja

Metsä-Lapin maanseläksi kutsutaan vedenjakajaa, jonka kulkureitille osuvat muun muassa Puljun erämaa, Lemmenjoen kansallispuiston eteläosa, Hammastunturin erämaan eteläosa ja Peurakaira. Samalla seudulla kulkee myös kuusimetsien pohjoisraja. Suunnilleen vedenjakajaa seuraillen on mahdollista vaeltaa Länsi-Lapista Itä-Lappiin erämaista reittiä, jota hallitsevat havumetsät ja aapasuot.

Useimmat Lapin halki patikoivat vaeltajat valitsevat hieman pohjoisemman reittilinjauksen, jota noudattamalla pääsee talsimaan enemmän tunturipaljakassa. Itse olen kuitenkin pohjimmiltani enemmän soiden ja metsien ystävä kuin tunturivaeltaja. Viehätyn erityisesti retkikohteista, jotka sijaitsevat kaukana retkeilypalveluista ja joissa vain harvat ovat liikkuneet.

Niinpä olin jo vuosia sitten piirrellyt maastokartalle reittiviivaa, joka kulkisi läheltä Ounastunturia kohti itää ja Nelostietä mahdollisimman luonnontilaisten metsien kautta. Retki päättyisi lähelle Kiilopäätä ja Urho Kekkosen kansallispuistoa.

Haaveesta tuli totta kesäkuussa 2024, kun vaelsin retkikaverini kanssa parin sadan kilometrin matkan Peltovuoman kylän läheltä Kakslauttaseen pääosin poluttomissa metsissä ja soilla.

Lue lisää

Retki ikimetsään -kirjan julkistustilaisuus ja kuvaesitys Helsingissä 6.2.2025 klo 18-20

kirjoittaja

Ilmoittautuminen kirjan julkistustilaisuuteen Helsinkiin on nyt auki yleisölle. Alla tarkemmat tiedot tapahtumasta ja ilmoittautumislinkki. Myös etäosallistuminen on mahdollista.

Lue lisää

Alkukesän kuvausreissulla, osa 2: Vaara-Kainuun maisemissa

kirjoittaja

Alkukesän kuvausreissun ensimmäisessä osassa seikkailtiin Kuhmon ja Kuusamon metsissä ja soilla. Matka jatkui lännemmäs, Kainuun keskiosien vaaramaisemiin. Loppureissun pääkohteeksi oli suunniteltu Paljakan alue, joka tunnetaan monipuolisesta vaaraluonnostaan ja poikkeuksellisen edustavista kuusimetsistään. Laajalle alueelle mahtuu niin tiukasti suojeltu luonnonpuisto kuin laskettelukeskuskin. Seudulle puuhataan myös Vaara-Kainuun taidekansallispuistoa.

Lue lisää

Alkukesän kuvausreissulla, osa 1: Kuhmosta Kuusamoon

kirjoittaja

Vuoden odotetuin retkeily- ja valokuvausaika on taitekohta, jossa kevät ja kesä lyövät kättä. Lumien sulamisen ja helteisen hyttyskesän väliin jäävä lyhyt aikaikkuna on retkeilyn kannalta parasta. Luonnossa tapahtuu paljon, onhan menossa lintujen aktiivisin pesimäaika.

Pari vuotta sitten tein alkukesän yöttömässä yössä huikean kuvausreissun, jonka aikana kierrettiin kolmen hengen porukalla puoli Suomea ja kuvattiin muun muassa pohjoista suoluontoa Utsjoen tunturiylängöillä. Moni kuvista päätyi Retki suolle -kirjaan. Tänä vuonna jatkoimme samalla konseptilla seuraavan retkeilykirjan kuvauksia Kainuun ja Kuusamon suunnalla.

Mahdollisten kirjakohteiden lisäksi mahdutimme reissuun muutamia syrjäisiä alueita, joihin halusin tutustua omasta mielenkiinnosta. Bonuksena kaikista reissun paikoista kirjattiin ylös lintuhavainnot lintuatlasta varten. Ideana on, että vuosina 2022-2025 jokaiselta 10 km x 10 km atlasruudulta kirjataan lintujen pesimävarmuusindeksit. Näin saadaan kattava kuva kaikkien lintulajien levinneisyydestä.

Lue lisää

Syysretki kansallispuistoihin ja Kainuun rajamaille

kirjoittaja

Vuosi sitten laavuretkeilin ruska-aikaan eri puolilla Kainuuta. Kun tänäkin syksynä järjestyi muutama lomapäivä, jatkoin samalla konseptilla Pohjois-Karjalan ja Kainuun harvaan asutulle rajaseudulle.

Alueella sijaitsee eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen paljon luontokohteita, kuten Hiidenportin ja Tiilikkajärven kansallispuistot, Jonkerinsalo, Mujejärvi, Kieverrysjärvet ja vaikka mitä. Lisäksi alueella on joitakin autiotupia, jäänteitä takavuosien retkeilyreiteistä sekä kulttuurihistoriaa talomuseosta talvisotaan.

Haluaisin joskus tehdä alueella pidemmän vaelluksen, mutta sitä odotellessa pieni tutkimusmatka kameran kanssa kelpasi. Saatan tarvita tuleviin retkeilykirjoihin kuvamateriaalia Pohjois-Karjalan ja Kainuun luonnosta, joten samalla oli hyvä tilaisuus täydentää kuva-arkiston mustia aukkoja.

Lue lisää

Kesäyö Sallan UKK-reitillä

kirjoittaja

Itä-Suomessa Kolilta Tulppioon kulkeva UKK-reitti on lähes tuhannen kilometrin pituinen vaellusreitti, mutta valitettavasti monet sen osuudet ovat jääneet hoitamatta ja polku on paikoin kadonnut. Viime vuosina, kun kiinnostus kevytretkeilyyn ja pitkiin vaelluksiin on Suomessa kasvanut, useampikin henkilö on yrittänyt elvyttää kadonnutta reittiä.

Yksi kiinnostavimmista UKK-reitin osuuksista on Hautajärven ja Sallan väli, joka on tavallaan supersuositun Karhunkierroksen jatke. Tätä reittiä ollaan parhaillaan elvyttämässä: uusia pitkospuita on rakenteilla ja reitti on myös brändätty uudella Topsakantaival-nimellä. Alkukesän pohjoisen reissulla pääsin kulkemaan osan taipaleesta ja viettämään yötöntä yötä komeissa maisemissa.

Lue lisää

Metsäpeuran mailla Salamajärvellä

kirjoittaja

Paluumatkalla pohjoisen keväästä poikkesimme yöpymässä Salamajärven kansallispuistossa. Suomenselän harvaan asutulla vedenjakajaseudulla sijaitsee Etelä-Suomen mittakaavassa varsin erämaisia alueita sekä luonnontilaisina säilyneitä metsiä ja soita. Omat retkeilyni ovat painottuneet enemmän itään tai pohjoiseen, joten oli kiinnostavaa nähdä, tarjoaisiko myös läntisempi Suomi nähtävää erämaaluonnon ystävälle.

Lue lisää

Kuvia itsenäisyyspäivän retkiltä

kirjoittaja

Suomi täyttää tänään sata vuotta. Itsenäisyyspäivänä muistellaan perinteisesti menneitä, joten palataan hetkeksi ajassa taaksepäin. Ei kuitenkaan aivan sadan vuoden taakse, vaan vuosiin 2011-2013. Niinä aikoina vietin vuoden jokaisen juhlapyhän maastossa. Itsenäisyyspäivän tienoo tarjosi mahdollisuuden pidennettyyn viikonloppuun alkutalven sinisessä hämärässä.

Lue lisää

Pirkanmaan vanhoissa metsissä

kirjoittaja

Pohjanmaan lakeuksien ja Järvi-Suomen väliin jää Satakunnasta kohti Kainuuta kaartuva Suomenselän karu vedenjakajaseutu. Historiallisista syistä sinne on keskittynyt paljon valtion maanomistusta. Ei olekaan ihme, että alueelle osuu useita kansallispuistoja ja muita valtion maille perustettuja suojelu- ja virkistysalueita. Seudun valttikortti retkeilijälle ovat metsät ja suot: alueella sijaitsee huomattava osa Etelä-Suomen vanhan metsän sirpaleista ja useita suoluontomme ehdottomia helmiä.

Omat suosikkimaastoni löytyvät Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoista ja niitä ympäröiviltä alueilta. Edellisestä käynnistäni seudulla oli vierähtänyt jo luvattoman monta vuotta, joten helatorstaina suuntasin neljäksi päiväksi nauttimaan Pirkanmaan metsien keväästä. Vaikka kumpikin kansallispuisto riittäisi jo yksinään nelipäiväisen vaelluksen kohteeksi, tällä kertaa pääpaino oli kansallispuistojen ulkopuolella. Se tarkoitti välillä tylsiä siirtymiä metsäautoteitä pitkin, mutta vastineeksi sain nauttia retkiseurueeni kanssa omasta rauhasta turistipolkujen ulkopuolella. Jätettäköön tarkempi reitti arvoitukseksi.

Lue lisää