Vaellus Metsä-Lapin erämaiden ja ikimetsien poikki

Metsä-Lapin maanseläksi kutsutaan vedenjakajaa, jonka kulkureitille osuvat muun muassa Puljun erämaa, Lemmenjoen kansallispuiston eteläosa, Hammastunturin erämaan eteläosa ja Peurakaira. Samalla seudulla kulkee myös kuusimetsien pohjoisraja. Suunnilleen vedenjakajaa seuraillen on mahdollista vaeltaa Länsi-Lapista Itä-Lappiin erämaista reittiä, jota hallitsevat havumetsät ja aapasuot.

Useimmat Lapin halki patikoivat vaeltajat valitsevat hieman pohjoisemman reittilinjauksen, jota noudattamalla pääsee talsimaan enemmän tunturipaljakassa. Itse olen kuitenkin pohjimmiltani enemmän soiden ja metsien ystävä kuin tunturivaeltaja. Viehätyn erityisesti retkikohteista, jotka sijaitsevat kaukana retkeilypalveluista ja joissa vain harvat ovat liikkuneet.

Niinpä olin jo vuosia sitten piirrellyt maastokartalle reittiviivaa, joka kulkisi läheltä Ounastunturia kohti itää ja Nelostietä mahdollisimman luonnontilaisten metsien kautta. Retki päättyisi lähelle Kiilopäätä ja Urho Kekkosen kansallispuistoa.

Haaveesta tuli totta kesäkuussa 2024, kun vaelsin retkikaverini kanssa parin sadan kilometrin matkan Peltovuoman kylän läheltä Kakslauttaseen pääosin poluttomissa metsissä ja soilla.

Lue lisää

Retki ikimetsään -kirja johdattaa retkelle Suomen luonnontilaisimpiin metsiin

On aika esitellä seuraava retkeilykirja, jonka tekemisessä olen ollut mukana. Jatkoimme retkeilytoimittaja Päivi Mattilan kanssa siitä mihin Retki suolle -kirjassamme jäimme, ja työn tuloksena syntyi teos Retki ikimetsään – Kohteet ja vinkit luontoon lähtijälle (SKS Kirjat 2025).

Tällä kertaa oma roolini oli suokirjaa vahvemmin valokuvaajana ja karttojen tekijänä, kun taas tekstit ovat lähes kokonaan Päivin käsialaa. Kirjoitin kuitenkin kirjaan pari tietolaatikkoa ja retkitarinaa sekä olin mukana ideoimassa ja kommentoimassa kirjan muuta sisältöä.

Päivitys 18.1.2025: Kirjat ovat tulleet painosta. Otin itselleni myyntiin muutaman kymmenen kappaleen erän, joita on vielä hyvin jäljellä. Alla tilausohjeet ja tarkempaa tietoa kirjasta.

Päivitys 31.1.2025: Metsäkirjoja vielä reilusti jäljellä. Varastoni viimeinen kappale Retki suolle -kirjaa myytiin tänään, joten yhteistarjous metsä- ja suokirjojen hankkimisesta ei ole enää voimassa.

Päivitys 11.2.2025: Metsäkirjoja on vielä noin 10 kpl jäljellä.

Lue lisää

Lammaspaimenena Evon retkeilyalueella

Haku Metsähallituksen suosituille lammaspaimenviikoille tapahtuu vuosittain tammikuussa eli kohta on taas aika jättää arpalippu, jos mielii halimaan villakeriä. Suosiota ei himmennä edes yli 500 euron viikkovuokra, vaan hakijoita on tuhansittain. Paimenten valinta tapahtuu arpomalla.

Olemme päässeet paimenhommiin eri puolille Suomea useamman kerran: vaimoni on ollut varsinainen tuurihaukka, ja olemme olleet paimenina myös ystäväperheen vieraina. Viime vuonna oli minun vuoroni voittaa lammasviikko Evon retkeilyalueella sijaitsevalle Onnin majalle.

Lue lisää

Kevytretkeilijöiden tapaaminen Isojärven Heretyssä 12.-13.10.2024

Jälleen tuli syksy ja kevytretkeily-yhteisön vuotuinen miitti. Fasiliteettien taso on vuosi vuodelta kehittynyt: on ollut saunaa, katettua keittokatosta ja vaikka mitä. Tänä vuonna otettiin taas askel kohti mukavuutta, kun eräopaslegenda Minna Jakosuo kutsui kevytretkeilijät järjestämään tapaamisen Heretyn kämppäkahvilaan Isojärven kansallispuistoon.

Lue lisää

Retki suolle -valokuvanäyttelyn avajaiset Villa Elfvikissä 22.5.2024 klo 17

Viime syksynä Pasilan kirjastossa esillä ollut valokuvanäyttelyni Retki suolle siirtyy seuraavaksi Espooseen Villa Elfvikiin. Tervetuloa näyttelyn avajaisiin keskiviikkona 22.5.2024 klo 17! Avajaisissa pidän kuvaesityksen, jossa opastan vastuullisen soilla liikkumisen saloihin ja vinkkaan parhaita retkikohteita ympäri Suomen. Lisäksi Espoon ympäristötietopäällikkö kertoo Espoon suoluonnosta.

Tapahtuman tarkemmat tiedot löytyvät Espoon kaupungin verkkosivuilta, jossa on myös ilmoittautumislinkki. Tapahtuma on maksuton, mutta kahvitarjoilun ja rajallisen tilan vuoksi ilmoittautuminen vaaditaan.

Näyttely on avoinna 18.8.2024 asti.

Lue lisää

Kokemuksia retkeilystä biokaasuautolla

Jos retkeilee pohjoisessa, useimpiin kohteisiin pääsee mukavasti yöjunalla ja bussilla, tai viimeistään pienellä taksin käytöllä. Pelkkä vaellusharrastus ei Suomessa siis autoa vaadi. Sittemmin olen päätynyt viettämään yhä enemmän aikaa maaseudulla, hankkinut lapsen ja alkanut valokuvata ammattimaisemmin. Nämä kaikki ovat valintoja, jotka ovat johtaneet auton tarpeen lisääntymiseen, ja vuodesta 2017 yksi sellainen on perheestä löytynyt.

Pienen ja vanhan bensa-Skodan päivittäminen kävi ajankohtaiseksi viimeistään keväällä 2023, kun lisätilalle ja vetokoukulle alkoi olla yhä useammin tarvetta. Olin automarkkinoilla aivan hukassa, koska liikenne on voimakkaasti sähköistymässä, mutta samaan aikaan korkojen nousu on nostanut uusien sähköautojen kustannuksia. Fossiilitalouttakaan en haluaisi tukea enempää kuin on välttämätöntä, joten bensa ja diesel olivat viimeisiä vaihtoehtoja. Etenkin kun näiden polttoaineiden hinnat hipoivat välillä pilviä.

Aloin selvitellä tarkemmin kaasuautoja. Kaasu unohtuu käyttövoimana lähes aina median vertailuista, vaikka kotimainen biokaasu on käytännössä vähäpäästöisin mahdollinen polttoaine ja ollut viime vuosina huomattavan edullista. Voisiko talousnäkökulman ja ympäristöhyödyt tosiaan yhdistää?

Lue lisää

Ajatuksia talvivaelluksen turvallisuudesta

Tammikuussa minua ja monia muita järkytti syvästi Pallastunturilla sattunut lumivyöryonnettomuus, jossa menehtyi kaksi hiihtovaeltajaa. Tällaiset tapahtumat aiheuttavat aina rumaa jälkipyykkiä ja synnyttävät someen yhtä paljon talvivaeltamisen asiantuntijoita kuin korona-aikana on ilmestynyt epidemiologeja ja sota-aikana nojatuolikenraaleita.

Talvivaellus on edelleen aivan turvallinen harrastus, mutta siihen liittyy riskejä, jotka voivat epätodennäköisten ketjureaktioiden seurauksena realisoitua. En lähde Pallaksen tapahtumia spekuloimaan, eikä ole mitenkään varmaa, että minä tai joku muu vaeltaja olisi tehnyt yhtään parempia ratkaisuja. Sen sijaan haluan valottaa hieman, millaisiin skenaarioihin varaudun omilla talvivaelluksillani ja millaisia vaaratilanteita tai sellaisten alkuja niillä on sattunut. Tämä ei ole kattava esitys talvivaellukselle varautumisesta, vaan pikemminkin sekava kokoelma muutamista tärkeistä asioista.

Lue lisää

Vuosikymmenen pakkasviikko lounaisrannikolla

Yksi Kemiönsaarelle muutossa epäilyttäneistä asioista oli, miten kestäisin lounaisrannikon lauhoja talvia. Pääsisinkö lainkaan hiihtämään, jäätyisikö edes meri koko talvena? Enpä olisi arvannut, että heti ensimmäisenä talvena hiihtokelit alkavat joulukuun alussa. Vuodenvaihteen tienoilla koko Suomea koetteli 2000-luvun kovin pakkasjakso, josta osansa sai myös maan lounaisnurkka.

Mitä kireämpi pakkanen, sitä komeammat kuvauskelit. Vietin kaikki pakkasjaksolle osuneet vapaapäivät kuljeskellen kameran kanssa rannikolla, metsissä tai koskien äärellä. En vielä hallitse uuden kotiseutuni luonnon kaikkia kujeita, joten välillä olin aivan väärässä paikassa väärään aikaan. Niilläkin retkillä syntyi kuvia.

Lue lisää