Retki suolle -kirja opastaa Suomen upeaan suoluontoon

Ilokseni voin vihdoin esitellä kirjaprojektin, jossa olen ollut tiiviisti mukana viimeiset pari vuotta. Helmi-maaliskuussa 2023 ilmestyvä Retki suolle – Vinkit ja kohteet luontoon lähtijälle (SKS Kirjat) on kattava 250-sivuinen opaskirja Suomen hienoimmille suokohteille ja tuhti tietopaketti suoretkeilystä kaikkina vuodenaikoina.

Kirjan pääkirjoittaja Päivi Mattila tunnetaan muun muassa retkeilytoimittajana ja ultrapitkien vaellusten harrastajana. Oma roolini kirjassa oli toimia valokuvaajana sekä kirjoittaa pari teorialukua ja retkitarinoita. Lisäksi tein taustatyötä kohde-esittelyihin, osallistuin kaikkien lukujen hiomiseen sekä askartelin muutaman kartan.

Tilasin kirjasta itselleni myytäväksi muutaman kappaleen, joten nopeimmille on mahdollisuus ostaa kirja suoraan minulta alla olevien ohjeiden mukaan. Ostamalla kirjan suoraan tekijältä tuet myös kirjoitustyötä, sillä näistä jää käteen vähän enemmän pennosia kuin kirjakaupan kautta ostetuista.

Päivitys 11.4.2023: Kirjoja vielä 3 kpl jäljellä.

Tilausohjeet

Voit ennakkotilata kirjan hintaan 26 € + postikulut 4,90 € = 30,90 € lähettämällä sähköpostitse osoitteeseen teemu.saloriutta@gmail.com seuraavat tiedot:

  • Tilaajan nimi
  • Postiosoite
  • Puhelinnumero
  • (Omistuskirjoituksen teksti, jos haluat kirjaan sellaisen)

Kirjan voi maksaa tilille FI93 7997 7995 7654 97 (BIC: HOLVFIHH, saaja: Teemu Saloriutta Tmi).

Postitus onnistuu Suomen alueelle. Henkilötietoja käytetään vain postipaketin lähettämiseen (ei esimerkiksi markkinointitarkoituksiin).

Päivitys 26.2.2023 – Kirjat ovat saapuneet painosta ja ne on postitettu ennakkotilaajille. Kiitos kaikille tilaajille!

Päivitys 11.4.2023: Kirjoja vielä 3 kpl jäljellä.

Kaikki suoretkeilystä

Kirjan sisällysluettelo ja lukunäyte löytyvät kustantajan sivuilta. Seuraavassa muutamia omia poimintojani kirjan kohokohdista.

Vaikka Suomen pinta-alasta on ollut jopa kolmannes suota, eivät suot ole olleet yhtä arvostettuja luontokohteita kuin esimerkiksi järvet, metsät tai tunturit. Pikemminkin niihin liittyy paljon negatiivisia mielleyhtymiä, jopa inhoa ja pelkoa. Edellinen suoretkeilyä opaskirjamaisesti käsitellyt teos on Urpo Häyrisen Suo yli 50 vuoden takaa!

Emme halunneet tehdä pelkkää suppeaa kohdeopasta, vaan suoretkeilyn salat tuntuivat vaativan kattavampaa käsittelyä. Siksi kirja jakautuu kahteen osaan:

  • I Tiedot ja taidot
  • II Retkikohteet

Ensimmäinen osa johdattelee suon eri vuodenaikoihin, ihmisten ja soiden yhteiseen historiaan, suotyyppeihin, lintuihin, varusteisiin, karttojen ja ilmakuvien hyödyntämiseen, pitkospuiden ulkopuolella liikkumiseen sekä talviretkeilyyn.

Tuoretta näkökulmaa suoretkeilyyn löytyy esimerkiksi varusteluvusta, jossa perinteisen saapaslinjan vaihtoehdoksi esitellään lenkkarivaeltamisen kootut niksit. Oikein käytettyinä kevyet polkujuoksulenkkarit ja muut kevytretkeilyn käytännöt helpottavat Lapin soisten erämaiden halki kulkevia vaeltajia. Poluttomien maastojen kulkijoille hyödyllisiä vinkkejä kerrotaan myös esimerkiksi ilmakuvien käytöstä suunnistukseen ja vaikeakulkuisilla soilla turvallisesti liikkumiseen.

Jänteet auttavat vetisten aapasoiden ylityksissä.

Retkeilyn suosion kasvaessa on myös tärkeää, että luonnossa liikutaan vastuullisesti. Siksi omistimme yhden luvun soiden linnuille ja niiden pesinnän huomioimiselle retkeilyssä. Tässä luvussa ääneen pääsevät esimerkiksi linturengastaja ja Metsähallituksen puistomestari Petri Piisilä sekä ornitologi Aki Aintila.

Vesipääsky, Ylä-Lapin palsasoiden erikoisuus.

Toinen osa koostuu kohde-esittelyistä, joita on valikoitu kattavasti eri puolilta maata ja erilaisia soita huomioiden. Kohteet on jaoteltu suovyöhykkeitä mukaillen etelästä pohjoiseen: keidassoihin, eteläisiin aapasoihin, pohjoisiin aapasoihin ja palsasoihin.

Osa kohteista on Torronsuon tai Viiankiaavan kaltaisia tunnettuja suosikkeja, mutta joukossa on myös muutamia kätkettyjä helmiä. Kirjan lukemalla selviää esimerkiksi missä sijaitsevat Suomen nuorimmat suot ja missä kapeita soita luikertelee muinaisten rantavallien välissä. Kirjassa esitellään 37 suota, joista useimmat soveltuvat myös lapsiperheille pitkospuureittien ansiosta.

Kirjan helpoin suokohde Seitsemisen kansallispuistossa tarjoaa esteettömän reitin.
Torronsuo on Suomen suurin keidassuo ja tunnetuimpia retkeilysoita.

Sekä ensimmäisen että toisen osan tekstien väleissä on myös haastatteluja ja retkitarinoita. Haastateltaviksi on valikoitu erilaisia soiden ystäviä, kuten luonnonvalokuvaaja Jorma Luhta, eränkävijä Aki Ihanajärvi, kirjailija ja teatteriohjaaja Juha Hurme sekä kuvataiteilija Kaija Kiuru. Päivin ja minun retkitarinoissa eläydytään soiden tunnelmaan kevään linturetkiltä kaamoshiihtoon ja lopulta 800 km vaellukseen Lapin halki.

Yksi kantava ajatus kirjan tekemisessä oli lisätä soiden tunnettuutta retkikohteina. Soilla on toki liikuttu perinteisesti esimerkiksi hillassa tai metsästysretkillä, mutta etenkin nuoremmille sukupolville ja kaupungeissa kasvaneille suot voivat olla vieraampia. Upottavia suonsilmäkkeitä on osin tarpeettomasti pelätty, ja tässä kirjassa myyttejä soiden vaarallisuudesta kumotaan. Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä alkaa myös olla viimeiset hetket nähdä Ylä-Lapin ainutlaatuiset, ikiroutaiset palsasuot ennen kuin lämpenevä ilmasto tuhoaa ne.

Tämäkin palsasuo Kaldoaivin erämaassa voi pian olla mennyttä.

Pelkästään kahdestaan Päivin kanssa emme olisi pystyneet kasaamaan suotietoutta näin kattavasti yksiin kansiin. Päivi teki valtavan työn haastattelemalla jopa kymmenittäin maamme johtavia suoasiantuntijoita ja luonnossa liikkujia. Heidän panoksensa kirjan sisältöön on korvaamattoman arvokas.

Iloksemme soidensuojelun suurimmista suurin legenda, emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi pystyi vielä yli 90-vuotiaana ja vaikeasti sairaana antamaan kirjaan haastattelun. Se jäi yhdeksi Ruuhijärven viimeisistä haastatteluista, sillä muutamaa kuukautta myöhemmin hän siirtyi ajasta ikuisuuteen. Tämän kirjan kautta hänen elämäntyönsä toivottavasti tulee tutuksi myös uusille soiden ystäville.

Harvinaisen edustavista rinnesoistaan tunnettu Riisitunturin kansallispuistokaan tuskin olisi säästynyt ilman Rauno Ruuhijärven elämäntyötä.

Mikä suoluonnossa viehättää?

Minulle suot ovat olleet ainakin 15 vuotta erityisen rakkaita retkeilymaastoja. Ne ovat kaikkina vuodenaikoina lumoavia kohteita. Kevään linturikkaus, kesän kukkaloisto, hilla-aika ja loppukesän sumuaamut, oranssi ruskahehku ja myöhäissyksyn hiljainen hämärä karpaloineen. Sydäntalven kaamosvärit ja kevättalven kantavat teräshanget. Siinäpä jo muutama hyvä syy lähteä suolle.

Vaivero, Pudasjärvi.
Sydäntalvi Kuusamon Hyöteikönsuolla.

Osa kirjan kuvituksista on otettu aiemmilla suoretkilläni, mutta tätä kirjaa varten kiersimme varta vasten monilla Suomen hienoimmista suokohteista. Kesäkuisella reissulla ihailimme suokukkojen soidintanssia Utsjoella ja aapasuon jänteitä Sallan yöttömässä yössä. Mieleen jäivät myös ruskaretki Suomussalmen Murhisaloon, susien ulvonta eteläsuomalaisen nevan laidalla ja kevättulva Martimoaavan mahtavilla lakeuksilla. Kerta toisensa jälkeen suot hämmästyttivät monipuolisuudellaan, ja jopa aivan lähekkäiset suot saattoivat olla kuin kahdesta eri maailmasta.

Yötön yö Sallan Topsakka-aavalla.

Soilla viehättää villi koskemattomuus ja erämaatunnelma, jota on vaikea vahvasti käsitellyissä etelän metsissä tavoittaa. Suomaisema on ikiaikainen, se on säilynyt melko samanlaisena jopa tuhansia vuosia. Avosoiden avarat maisemat miellyttävät silmää ja ovat oivia ympäristöjä myös taivaan ilmiöiden ihailuun.

Levanevan avaruutta.

Toivon, että kirjan myötä ainakin muutama retkeilijä löytää soiden viehätysvoiman. Vaikka suot ovat joskus myös vaivalloisia retkeilymaastoja, niiden elämyksellisyys korvaa vaivannäön moninkertaisesti.

4 kommenttia

  1. Ly 8 helmikuun, 2023 at 21:19

    Vau! Tilaukseen lähti!

    Vastaa
    1. Teemu 9 helmikuun, 2023 at 08:39

      Kiitos! 🙂

      Vastaa
  2. Maisemaonnellinen Johanna 1 maaliskuun, 2023 at 18:54

    Tämä kirja nousi esiin tämän päivän lehdistötiedotteesta. Ja ilman muuta tilaukseen! Minähän rakastan soita ja pitkospuita.

    Olen joskus ollut paremmin perillä blogisi julkaisuista. Oliko/onko olemassa mahdollisuus saada sähköposti-ilmoitus uusista kirjoituksista?

    Vastaa
    1. Teemu 1 maaliskuun, 2023 at 21:04

      Kiitos vielä tätäkin kautta kirjan tilauksesta! En ole rakentanut sivuille tilaussysteemiä, jolla saisi sähköposti-ilmoituksia, mutta WordPressin sisäänrakennettu RSS-feed mahdollistaa, että blogia on mahdollista seurata erilaisilla sovelluksilla. Esim. itse olen lisännyt useita kymmeniä blogeja feedly.com-websovellukseen ja sitä kautta saan tiedon uusista postauksista.

      Vastaa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *