Heinäkuun retkiä Savon metsissä, soilla ja järvillä

Heinäkuisina lomaviikkoina jatkoimme perheen kanssa siitä, mihin toukokuussa jäimme: ajelimme Savoon viettämään luonnonläheistä mökkielämää vanhoille maatiloille. Merkittäviä retkeilyodotuksia ei ollut, sillä heinäkuu on monena vuonna ollut joko hiostavan helteinen, saavista kaadetun sateinen tai vähintään ikävän itikkainen.

Tänä vuonna kaikki kolme vitsausta esiintyivät vain maltillisesti, eivätkä hidastaneet intoa liikkua luonnossa edes 3-vuotiaan lapsen kanssa. Totta puhuen lapsi kärsi ötököistä kaikkein vähiten, eikä useimmiten kaivannut edes verkkoa päähänsä.

Lue lisää

Laavuretkellä Kainuun ruskamailla

Lapin ruska oli tänä vuonna hienoin vuosikausiin, mutta syyskuun ruskaviikoille osui liikaa muuta ohjelmaa. Syys-lokakuun vaihteessa onnistuin kuitenkin mahduttamaan töiden, lapsenhoidon ja syysflunssien väliin neljän päivän loman. Siinä vaiheessa Lapin ruska oli jo ohi, eikä lyhyessä aikaikkunassa kannattanut muutenkaan niin kauas lähteä.

Muutaman sata kilometriä etelämpänä Kainuussa ruska vielä hehkui, ja tiesin maakunnasta löytyvän paljon itselleni käymättömiä korpimaita. Kun vielä erääseen kirjaprojektiin tarvittiin mahdollisesti pari kuvaa kainuulaisesta luonnosta, oli syysloman suunnitelma selvä. Pakkasin mukaan rinkan, kasan kamerakalustoa sekä yhden retkikaverin ja lähdin varhain torstaiaamuna ajelemaan kohti Kuhmoa.

Lue lisää

Takatalvi Martimoaavalla ja ajatuksia kelirikkoajan retkeilystä

Olen yrittänyt retkeillä pohjoisessa mahdollisimman kattavasti eri vuodenaikoina, myös silloin kun ei ole vaellussesonki. Ennen tätä vuotta olin käynyt Lapissa kaikkina muina kuukausina paitsi helmikuussa ja toukokuussa. Helmikuun lopulla hiihtovaelsin Puljun erämaassa ja nyt toukokuun alussa pääsin pikavisiitille Etelä-Lapissa sijaitsevalle Martimoaavalle.

Pohjoisen kevät oli juuri sellainen kuin ajattelinkin: säät vaihtelivat pakkasöistä ja lumimyräkästä häikäisevän kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Iltaisin sai kahlata syvässä soselumessa, pakkasaamuisin kuljeksia vauhdikkaasti routaisilla suomättäillä. Kelirikkoajan retkeilyssä on oma viehätyksensä, jota yritän tässä kirjoituksessa avata.

Lue lisää

Revontuliyö Kylmäluoman retkeilyalueella

Pilvisen Hammastunturin vaelluksen jälkeen sää tietenkin kirkastui välittömästi.  Pohjoisessa kirkas yö tietää aina jonkinlaista todennäköisyyttä nähdä revontulia. Pohdimme, missä voisimme viettää väliyön matkalla etelään. Sopivia kansallispuistoja ei reitin varrelle oikein osu, mutta vitostien varrella Taivalkoskella sijaitsee Kylmäluoman retkeilyalue. Vain parin kilometrin koukkaus valtatieltä ja samanlainen matka jalkapatikassa lähimmälle laavulle. Erinomainen suunnitelma.

Lue lisää

Hiljainen, pilvinen Pallastunturi

Vuoden kolmannen Lapin-vaelluksen tarkoituksena oli kokea turistien suosiman ruska-ajan jälkeinen syksyn ja talven rajapinta; kuulaat pakkasaamut, ensilumen kuorruttamat tunturit, pimenevällä syystaivaalla hulmuavat revontulet. Toisin kävi: lokakuun alku tarjosi leutoa, pilvistä ja tihkusateista säätä. Positiivisena yllätyksenä maaruska hehkui vielä parhaimmillaan.

Lue lisää

Tuntemattomat retkikohteet: Siikanevan ympäristö

Kirjoitussarjassa esitellään suurelle yleisölle tuntemattomia retkikohteita Etelä-Suomesta Lapin perukoille. Sarjan toisessa osassa tutustutaan Pirkanmaalla sijaitsevan Siikanevan ympäristöön.

Aiempi osa: Tarvantovaaran erämaa

Metsähallituksen Luontoon.fi-sivustolla kuvaillaan noin 1000 hehtaarin laajuista Siikanevaa seuraavasti:

”Siikanevalla kulkija voi aistia laajan suoalueen rauhan ja eloisuuden samaan aikaan. –  -. Laajat suokentät levittäytyvät kulkijan ympärille, kunnes aukeus vaihtuu välillä vanhan metsän saarekkeiden hämyiseen tunnelmaan.

Siikaneva on Pirkanmaan laajin yhtenäinen suoalue ja samalla maakunnan tärkein soidensuojelualue, minkä lisäksi alue on arvokas linnustoltaan.”

Suuria soita ei Etelä-Suomeen ole montaa sattunut ja vielä harvempi on säästynyt sekä ojituksilta että metsäsaarekkeiden parturoinnilta. Moista ihmettä oli siis lähdettävä katsomaan muutaman hengen voimin. Päiväretkikohteena Siikaneva tuskin on varsinkaan Tampereen seudulla asuville tuntematon, mutta voisiko sen ympäristöön suunnitella kolmen yön pituisen alkutalvisen vaelluksen?

Lue lisää