Valokuvaaja Teemu Saloriutta
Heinäkuun ja kesäloman viimeinen viikko oli vuoden odotetuin: pääsimme ystäväperheen mukaan lammaspaimeniksi Koloveden kansallispuistossa sijaitsevaan Huhtiniemen taloon. Aiempina vuosina olimme saaneet nauttia vastaavasta pestistä Kuusamossa sekä Isojärven kansallispuistossa.
Saimaan vesistön erämaisimmat ja jylhimmät järvimaisemat yhdistettynä jykevään hirsitaloon, jonka pihapiirin perinnemaisemissa laiduntavat lampaat. Onko mitään täydellisempää olemassa?
Ennätysmyöhäinen kevät vaihtui lopulta kesäksi, vaikka välillä alkoi usko loppua toukokuisten lumimyräköiden keskellä. Koleista säistä huolimatta vietin toukokuussa tuttuun tapaan mahdollisimman paljon aikaa ulkona. Vuoden paras retkeilyaika – koivunlehtien puhkeamisesta hyttyskesän alkuun – osui tänä vuonna Etelä-Suomessa vasta toukokuun jälkipuoliskolle.
Vaikka syyskuu on ollut lämmin, on kai pakko todeta kesän päättyneen. Mennyt suvi oli jälleen lyhyt, mutta vähäluminen. Vietin lähes kaikki viikonloput ja lomien rippeet mahdollisimman kaukana kaupungin hälystä. Kamera kulki mukana.
Vietin juhannusta perinteiseen ja perisuomalaiseen tapaan eteläsavolaisten järvimaisemien äärellä Hirvensalmella. Sateisesta säästä huolimatta Puulan maisemat tarjosivat jälleen kerran useita kuvaamisen arvoisia hetkiä.