Vaikka syyskuu on ollut lämmin, on kai pakko todeta kesän päättyneen. Mennyt suvi oli jälleen lyhyt, mutta vähäluminen. Vietin lähes kaikki viikonloput ja lomien rippeet mahdollisimman kaukana kaupungin hälystä. Kamera kulki mukana.
Kesäkuun valoa Puulalla
Pidän pimeistä loppukesän öistä, mutta oma hohtonsa on myös alkukesän valoisuudessa. Luonnossa näkee kulkea läpi yön Etelä-Savonkin leveysasteilla. Vietin leppoisan ja sateisen lomaviikon Puulan saaristossa.
Unisen oloinen mustarastaan poikanen palloili kivellä eikä hätkähtänyt valkoisilla putkilla sohivaa kuvaajaa. Valitettavasti rastaan taru päättyi myöhemmin traagisesti: se löytyi hukkuneena järvestä vähän matkan päästä.
Sateisten päivien jälkeen syntyy usein komeita iltaruskoja. Erään sadepäivän ehtoolla taivas tarjoili näyttävät säteittäiset pilvet. Järvi tyyntyi parahiksi.
Seuraavana päivänä satoi jälleen. Nyt luonto esitteli vaihteeksi sumuisen sinisävyistä järvimaisemaa.
Alkukesän luonnossa kannattaa pitää silmät auki. Seurailin viikon ajan pihapiirissä asustelevaa nuorta metsäjänistä. Höpsöpupuksi kutsuttu otus antautui kameran eteen vasta viiden päivän suostuttelun jälkeen.
Sadesäät hellittivät lopulta ja pihakoivikko pääsi hehkumaan ilta-auringossa kesäkuisen vihreänä.
Hetkiä kaupunkiluonnossa
Kesän paras puoli on valoisat illat: työpäivien jälkeen ehtii vielä ulkoilla. Helsingin luonto ei ole hiljaista erämaata, mutta se on helposti saavutettavissa. Tänä kesänä kaupunkilaisia on hellitty uusilla luontokohteilla. Aiemmin sotilaskäytössä olleet Vallisaari ja Kuninkaansaari avattiin yleisölle.
Heinäkuisena kuutamoiltana tein pienen syrjähypyn urbaaniin maisemaan. Keskikesällä täysikuu nousee Kauppatorilta katsottuna erittäin kuvauksellisesta sektorista. Eihän sitä voinut väliin jättää.
Seuraavan iltana palasin ruotuun ja lähdin hakemaan kuukuvia Viikin pelloilta. Kuu nousi pilveen, mutta korvauksena tarjolla oli sateenkaari ja näyttävä auringonlasku. En valita.
Paluu maalaistunnelmiin
Heinäkuussa palasin takaisin oikealle maaseudulle. Etelä-Savon kesä jatkui edelleen sateisena.
Poutapäivän vihdoin sattuessa kohdalle oli jo aika pakata tavarat kaupunkiin paluuta varten. Viimeisen lomapäivän ehti sentään käyttää souturetkeilyyn. Kuvassa näyttävä Kirkkokallio, jota voisi lippaluolaksikin kutsua.
Niittotalkoita Seitsemisessä
Suomi on talkoiden luvattu maa. Erityisen suosittuja ovat perinneympäristöjen hoitoon keskittyvät talkooleirit, joita useat yhdistykset järjestävät eri puolilla Suomea, usein Metsähallituksen kohteilla. Osallistuin Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin ja Metsähallituksen luontopalveluiden järjestämälle leirille Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoissa. Seitsemisen puolella jäi talkoiden ohella aikaa pienelle kuvauskierrokselle.
Kesä meni liian nopeasti, mutta se on onneksi vasta neljänneksi paras vuodenaika. Etelä-Suomen viisi vuodenaikaa kuvauksellisuusjärjestyksessä: pakkastalvi, kevät, syksy, kesä, kökkötalvi. Pakkastalvea odotellessa.