Vuoteen 2025 mahtui yhden kirjan julkaisu ja paljon retkiä Suomen ääripäissä. Lounaisrannikon lähiluonnon vastapainoksi vuoden pääreissu suuntautui Käsivarren suurtuntureille alkukesäiseen yöttömään yöhön.
merimetso
Kanervanummien ja kauriiden Örö
Alkusyksy on suosikkiaikaani saaristossa monestakin syystä: kesän turistilaumat ovat kaikonneet, ilmat ovat sopivan lämpimiä, kanervat kukkivat, lintujen syysmuutto on käynnissä. Syyskuun alussa järjestyi mahdollisuus lähteä perheen kanssa yhdeksi yöksi reissuun. Päädyimme telttaretkelle Örön saarelle, jonne on hyvät yhteydet Kasnäsin satamasta, vain vartin ajomatkan päästä kotoamme.
Olimme käyneet Örön entisellä rannikkolinnakkeella pari kertaa aiemminkin, mutta emme koskaan tähän vuodenaikaan. Vain reilun vuorokauden mittaiselle visiitille osui nähtävää niin paljon, että jälkikäteen reissun olisi voinut luulla kestäneen ainakin viikon.
Uudenmaan kevätmaisemia
Toukokuussa ikuinen pohjoistuuli vihdoin päättyi ja Uudenmaan alueeltakin olisi saanut poistua muualle Suomeen. En ollut kuitenkaan lähdössä kauemmas, sillä maakunnassani riitti yllin kyllin tuttuja ja ennestään tuntemattomia kuvauspaikkoja.