Suomenlinnan arktisia tunnelmia

Pääkaupunkiseudun talvessa on yksi sääilmiö, jota maisemakuvaajat odottavat vesi kielellä. Pakkasen kiristyessä -20 asteen tuntumaan, alkaa sulasta merestä nousta vesihöyryä eli merisavua. Viime talvena moisesta oli turha haaveilla, mutta muutamina aiempina talvina on onnistanut:

Tänä vuonna tammikuu toi Helsinkiin ensin puoli metriä lunta, sitten kireitä pakkasia. Meren ollessa vielä laajalti sula, odotin näkeväni moneen vuoteen komeimmat merisavut. Lähdin jälleen metsästämään niitä Suomenlinnan rannoille.

Parhaat olosuhteet näyttivät huolestuttavasti osuvan viikonlopun sijaan perjantaille, mutta työkalenterista löytyi onneksi keskipäivän tienoilta sopiva aikaikkuna pienelle kuvauspyrähdykselle. Tammikuun puolivälissä kaunista loivaa valoa riittää koko valoisan ajan, joten auringonnousun missaaminen ei ollut katastrofi.

Talviseen Suomenlinnaan matkatessa kannattaa pitää kamerat valmiina jo lauttamatkalla. Vartin mittainen matka kuljettaa halki Helsingin kauneimman saariston, ja lautalta saa ikuistettua maisemia eri kuvakulmista kuin itse Suomenlinnasta. Tälläkin kertaa lauttamatka tarjosi täytettä muistikortille.

Lonna

Saaressa ei ollut ylimääräistä aikaa hukattavaksi. Suuntasin Ison Mustasaaren itärannalle kuvaamaan huurteisia rantapuita. Muitakin kuvaajia oli liikkeellä, eikä ihme. Seuraavaa kertaa voi joutua odottelemaan useamman vuoden.

Koukkaus Susisaaren puolelle osoittautui virhearvioksi, juurikaan kuvattavaa ei sieltä löytynyt.

Vaihdoin 70-200 mm zoomin tilalle 16-35 mm laajiksen ja palasin äskeisten huurrepuiden luo.

Jatkoin vielä saaren pohjoisrannan kujalle saman aiheen perässä. Komeat kuorrutteet sielläkin.

Seuraavan lautan lähtöön jäi puolisen tuntia aikaa. Hiippailin pikavisiitille läheisille rannoille. Olisin mieluusti jäänyt konttailemaan jalustan kanssa pariksi tunniksi, nyt oli tyydyttävä nopeaan näppäisyyn ja kiirehdittävä lauttaan.

Viimeiseksi ikuistin vielä klassisen näkymän aivan lautan lähtölaiturin kupeesta. Hyppäsin tyytyväisenä lautan kyytiin. Talvipäivä oli Helsingissä hienoin ainakin neljään vuoteen, ja sain sentään nauttia siitä reilun parin tunnin ajan.

2 kommenttia

  1. Teemu Raninen huhtikuu 25, 2021 at 07:48

    Hienoja kuvia ja merisavu on kyllä upea näky.

    Vastaa
    1. Teemu huhtikuu 25, 2021 at 14:40

      Kiitos! Nämä ovat hienoja kelejä, täytyy kuvata silloin harvoin kun kohdalle sattuu.

      Vastaa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *