Heinä-elokuun vaihteessa nousi taivaalle kesän kolmas täysikuu. Yhtä mones kuvausyritys aiheesta sijoittui manner-Suomen lounaisimpaan kolkkaan, Hangon Uddskatanille, missä vietin viikonlopun talkoolaisena. Aiemmat kuutamot osuivat Malminkartanon täyttömäelle ja Puulaveden saaristoon.
Uddskatanin luonnonsuojelualue avattiin retkeilijöille vasta viime vuonna. Aiemmin alue sijaitsi viereisen vapaasataman porttien takana ja sinne pääsi vain opastetuille yleisöretkille. Liikkuminen alueella on nytkin sallittua vain merkittyä polkua pitkin. Uddskatan sijaitsee tärkeällä lintujen muuttoreitillä ja siellä on toiminut vuodesta 1979 lintuasema. Asemalla seurataan jatkuvasti muuttavia ja paikallisia lintuja sekä harjoitetaan rengastustoimintaa. Kerättyä aineistoa voidaan käyttää tutkimustyössä. Vietin viikonlopun lintuasemalla talkooleirin merkeissä ja pääsin samalla tutustumaan niemeen tavallista retkeilijää laajemmin. Leirin aikana niitettiin ruovikkoa ja raivattiin tervaleppiä, jotta rantaniityt pysyisivät avoimina ja niiden kasvillisuus säilyisi monimuotoisena.
Talkoilun ohessa pääsimme tutustumaan aseman rengastustoimintaan. Rengastuksen tarkoitusta on selitetty hyvin Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla. Kahlaajia pyydetään Uddskatanilla matalaan niemeen asetetuilla katiskoilla ja muita lintuja metsään sijoitetuilla verkoilla. Pyydykset käydään tarkistamassa monta kertaa päivässä, joten linnut eivät joudu virumaan niissä kuin hetken. Rengastaja suorittaa punnituksen ja mittauksen ja kirjaa ylös linnun tiedot. Lintu saa renkaan jalkaan ja pääsee sitten jatkamaan matkaa aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Ihmeen rauhallisesti nämä kaverit näyttävät rengastustilanteen ottavan:
Maisemallisesti Uddskatanin kärki muistuttaa paljon Porkkalanniemeä. Molempien niemien kallioilta aukeaa näkymä kauas karujen luotojen täyttämälle merelle. Yhtäläisyyksiä löytyy myös historiasta. Siinä missä Porkkala oli Neuvostoliiton vuokra-alueena vuosina 1944-1956, ehti Hankoniemi palvella itänaapurin tukikohtana keväästä 1940 (talvisodan rauhasta) joulukuuhun 1941. Hangon sotaisa historia ulottuu kuitenkin satojen vuosien taakse: enemmän asiasta kerrotaan kaupungin sotahistoriasivuilla. Uddskatanin kalliolla sijaitseva neuvostoaikainen tulenjohtobunkkeri on saanut uuden käyttötarkoituksen lintuaseman muutonseurantapaikkana:
Kirkas kesäpäivä päättyi ylipitkäksi venyneeseen saunareissuun. Lauteilta tuli kiire täysikuuta kuvaamaan. En ollut etukäteen tajunnut katsoa tarkkaa kuvauspaikkaa ja suunnitella kuvaan sopivaa ympäristöä. Nyt siihen ei enää aika riittänyt, joten ryntäsin kameroineni Uddskatanin eteläkärjen kallioille ja toivoin parasta. Tarkistin Kuun noususuunnan kompassilla ja samassa Tullholmenin saaren ylle ilmestyi vaaleanpunainen kiekko. Kiinnitin kameraan pisimmän putkeni eli Canonin EF 300mm f/4L IS:n 1,4X telejatkeella varustettuna. Sillä mahtui sopivasti kuvaan vähän merta, Tullholmenin rantaa ja itse mollukka. Kova tuuli vähän häiritsi, mutta nostamalla herkkyyksiä homma hoitui.
Hetken päästä näin pienen purjeveneen lähestyvän kuvaussektoria. Herkkyyksiä pykälä ylemmäs ja sarrrrjaaa. Joukkoon osui pari terävää ruutua, tässä veneen sijainti on sopivin:
Yhtäkkiä tajusin, että Tullholmenin takaa pilkottaa noin kolmen kilometrin päässä Uddskatanilta sijaitseva Gustavsvärnin majakkasaari. Siirryin noin sata metriä, mutta tilanne oli jo menetetty. Kuu oli noussut liian korkealle mahtuakseen järkevästi samaan kuvaan majakan kanssa. Tosin vapaasataman valaisinpylväät olisivat pilanneet kuvan, vaikka olisin ollut paikalla ajoissa, eli varsinaisesti en menettänyt mitään. Opetus on kuitenkin selvä: kuutamokeikat täytyy aina suunnitella kotikoneen ääressä, koska maastossa ei enää ehdi arpoa parasta kuvauspaikkaa.
