Tähtikuvauspaikkoja Etelä-Suomessa

Olen saanut viime aikoina muutamia kyselyitä tähtikuvauspaikoista. Eikä ihme, sillä paras kuvaussesonki on juuri alkanut, yötaivas on jälleen pimeä seuraavat kahdeksan kuukautta. Etelä-Suomessa ei ole aivan helppo löytää kuvauspaikkaa, jossa saisi valotettua tähtitaivaan Linnunratoineen ilman häiritsevää oranssia valosaastepilveä. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole – seuraavassa muutama vinkki. Väliotsikot toimivat karttalinkkeinä kohteisiin.

1. Porkkalanniemi

Pääkaupunkiseudun tuntumassa yksi on ylitse muiden – Porkkalanniemen kärki työntyy kauas Suomenlahdelle ja sieltä avautuu etelän suuntaan valosaasteeton näkymä. Koillisessa toki kajastaa metropolialueen massiiviinen valopilvi, mutta onnekkaasti paras näköala aukeaa juuri päinvastaiseen suuntaan.

Arkisin pääsee bussilla noin neljän kilometrin päähän niemenkärjestä. Viikonloppuisin on turvauduttava omaan autoon tai polkupyörään. Porkkalanniemen kärjessä on useita virkistys- ja suojelualueita, joilla saa myös telttailla merkityillä paikoilla. Olen useampana syksynä viettänyt alueella telttaviikonlopun (ks. galleriat 2012 ja 2013.) Nähtävää riittää kaikkina vuorokaudenaikoina.

20121103_1803-06_397
Syysilta alkaa hämärtyä Porkkalassa, kohta tähtitaivas näkyy kunnolla.

2. Jurmo

Kauimmaksi kaupunkien loisteesta pääsee Etelä-Suomessa merialueilla. Erityisen hyvän vaihtoehdon tarjoaa Saaristomeri, jonka kaukaisimmat kolkat sijaitsevat kymmenien kilometrien päässä suurista kaupungeista. Lähes asumattomien saarten yksittäiset valonpilkahdukset eivät juuri tähtikuvausta häiritse. Oma suosikkini on Jurmon saari, joka on muutenkin käsittämättömän hieno paikka. Kirjoitin saaresta ja sen ihmeistä keväällä kattavamman esittelyn, joten tyydyn tässä kohtaa vain toteamaan, että mene sinne heti. 🙂

Jurmoon pääsee ympäri vuoden liikennöivällä yhteysaluksella, M/S Eivorilla, joka lähtee Pärnäisten satamasta. Kaiken huipuksi laivamatka on ilmainen eikä paikkoja tarvitse (tai voi) varata etukäteen. Tilaa on aina ollut, ainoastaan pääsiäistorstaina voi olla vaarana jäädä rannalle. Pärnäisiin pääsee bussilla Kampista tai omalla autolla, ajomatka Helsingistä kestää noin kolme tuntia.

20140829_0113-40_013
Tähtitaivas Jurmossa elokuussa 2014.

3. Järvi-Suomi

Merialueiden jälkeen seuraavaksi pimeimmät paikat löytyvät järvien saaristoista. Parhaita ovat luonnollisesti suurimmat järvet, esimerkiksi Saimaan vesistöalueen laajat sokkelot. Itse olen kuvannut tähtiä eniten Etelä-Savon maakuntajärvellä Puulalla. Siellä ei päästä aivan täydelliseen pimeyteen, vaan mm. Mikkelin valot häiritsevät matalalla horisontissa, mutta Linnunrata näkyy silti hienosti. Kuvaaminen onnistuu etenkin suoraan ylöspäin.

20130829_2358-17_059
Elokuun yö Puulan saaristossa elokuussa 2013.

Jos haluaa yhdistää tähtikuvauksen retkeilyyn, tähtimielessä parhaita Etelä-Suomen retkikohteita ovat todennäköisesti Linnansaaren ja Koloveden kansallispuistot. Etenkin Koloveteen pääsisi tutustumaan kattavimmin kanootilla. Syksyinen melontaretki niille kulmille on ollut omissakin haaveissani useamman vuoden. Toistaiseksi melontataidon vajavaisuus on estänyt suunnitelmien toteutumisen.

4. Ilomantsin Koivusuo

Ilomantsin kohdalla Suomen nykyinen raja työntyy itäisimpään kohtaansa, kauas kaupungeista. Lähistöllä ei ole myöskään Venäjän puolella isompia asutuskeskuksia, vain muutama pikku kylä Muurmannin radan tuntumassa.

Aivan lähellä itärajaa sijaitsee Koivusuon luonnonpuisto, jonka laajoilta aukeilta näkee tähtitaivaan kaikkiin ilmansuuntiin. Luonnonpuistossa saa liikkua vain merkityillä reiteillä, mutta pitkospuut johdattavat kulkijan keskelle suota erinomaiseen kuvauspaikkaan. Valosaastetta voi nähdä ainoastaan lännessä Hattuvaaran kylän suunnalla, mutta sekin aiheuttaa vain häviävän pienen vaalean kajastuksen muutoin pimeälle taivaalle.

20101229_2043-32_169
Tähtitaivas ja revontulia Koivusuon pakkasyössä joulukuussa 2010.

Valosaastekartta apuun

Tämän kirjoituksen pohdinnoissa olen käyttänyt apuna satelliittikuvaan perustuvaa valosaastekarttaa. Sen avulla voi helposti etsiä valottomia paikkoja vaikka koko maailmasta.

Yhtä asiaa olen miettinyt usein: mikä olisi kaikkein pimein paikka Suomen rajojen sisällä? Varmasti en tiedä, mutta ehdotan valtakunnanrajalla UKK-puiston keskiosassa sijaistevaa Korvatunturia. Suomen puolella ei ole lähimaillakaan yhtään asuttua kylää, ja Venäjän kaivosalueetkin sijaitsevat kaukana idässä ja etelässä. Mikäpä olisi parempi asuinsija Joulupukille kuin valtakunnan pimein kolkka!

Parempia ehdotuksia pimeimmäksi paikaksi ja lisää hyviä tähtikuvauspaikkoja saa esittää kommenteissa.

2 kommenttia

    1. Teemu 23 lokakuun, 2015 at 20:42

      Kiitos, hyviä linkkejä! Etenkin tuo valosaaste-heatmap on mielenkiintoinen ja aika hyvin näyttää vastaavan omia kokemuksiani.

      Vastaa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *