Sotahistorian ja pöllöjen Örö

Sata vuotta suljettuna sotilassaarena ollut Örö avattiin viime vuonna yleisölle ja liitettiin Saaristomeren kansallispuistoon. Saarelle pääsee kesäisin Kemiönsaaren perukoilta Kasnäsistä lähtevällä yhteysaluksella. Vietin saarella kesäkuussa pari päivää, eivätkä ne menneet hukkaan. Örö tarjosi paljon nähtävää sekä historian että luonnon osalta.

Sotahistoriaa ja merkittyjä reittejä

Viitisen kilometriä pitkällä ja pari kilometriä leveällä saarella riittää kierrettävää helposti pariksi päiväksi. Metsähallitus on merkinnyt saarelle kaksi noin 5 kilometrin pituista luontopolkua: pohjoisosia kiertelevä punainen reitti kulkee nimellä 120 mm kierros ja eteläisempää sinistä kutsutaan 6 tuuman kierrokseksi. Nimet kuvaavat reittien varrella sijainneiden tykkien putkien halkaisijoita.

Öröstä löytyy maanpuolustuksen historiaa aina Venäjän vallan ajalta näihin päiviin saakka. Vanhimmat linnoitukset ja kasarmialueet on rakennettu 1900-luvun alkupuolella ennen ensimmäistä maailmansotaa. Tällöin Örö kuului Suomenlahtea suojaavaan Pietari Suuren merilinnoitukseen. Toisessa maailmansodassa Örön linnakkeen tykkejä käytettiin Bengtskärin taistelussa vuonna 1941. Sen jälkeen saarta on käytetty varusmieskoulutukseen aivan viime vuosiin saakka.

20160612_1329-15_387
Venäjän vallan aikainen kasarmirakennus.
20160611_2225-39_243
Järeä 12″ Obuhov-tykki.

20160611_1454-52_023

On oikeastaan aika huvittavaa, miten sujuvasti sadan vuoden takaiset rauniot ja 80-luvun rakennelmat sulautuvat osaksi samaa historiaa. Ilman opasteita kävijälle ei aina olisi selvää, mitkä kohteista ovat miltäkin aikakaudelta. Metsähallitus on tehnyt opasteiden kanssa erittäin hyvää työtä. Luontopolkujen varsille sijoitetut kyltit ovat informatiivisia ja kertovat tiiviisti juuri ne asiat, jotka kävijää jäisivät askarruttamaan. En muista nähneeni missään parempia.

20160611_1547-45_076
Pohjoiskärjen 1980-luvulla rakennetun ilmatorjunta-aseman rakenteita.
20160611_1811-30_196
1910-luvulla rakennetun 120 mm patterialueen jäänteitä.

Muutenkin reittien linjauksia on syytä kehua. Arvokkaissa luontokohteissa on tyypillistä, että merkityt reitit on vedetty kauas hienoimmista paikoista, ettei maasto kulu. Tällainen ratkaisu kuitenkin houkuttelee ihmisiä poikkeamaan poluilta ja levittämään kulumista laajemmalle alueelle. Örössä on toimittu toisin: polut kulkevat juuri niiden paikkojen halki, joissa olisin muutenkin halunnut käydä. Reitteihin mahtuu monipuolisia osuuksia leveistä hiekkateistä metsän keskellä mutkitteleviin kapeisiin polkuihin.

20160611_1422-19_009

Myös linnoitusrakennelmia pääsee katsomaan lähietäisyydeltä, sillä niitä ei ole tarpeettomasti lukittu vaarallisina. Jyrkissä paikoissa on vaijerit ja varoituskyltit ohjaamassa kulkua, mutta esimerkiksi juoksuhautoihin ja bunkkereihin pääsee tutustumaan.

Upeaa saaristoluontoa

Sotilassaarten luonto on tyypillisesti monimuotoinen. Saaret ovat pysyneet lähes luonnontilaisena, kun niillä on liikkunut vain rajatusti ihmisiä. Toisaalta sotilaskäyttö voi synnyttää elinympäristöjä, jotka ovat muualla harvinaisia. Ei siis ole ihme, että esimerkiksi Örön kasvilajisto on poikkeuksellisen rikas. Saaren länsiosaa koristaa pitkä hiekkaranta ja arvokkaimpiin ympäristöihin lukeutuvat myös paahdenummet.

20160611_1644-14_158
Pohjoiskärjen kallioita ja rakkolevää.
20160612_1340-20_398
Harvinainen merikaali kukkii hiekkarannalla. Örön esiintymä on Suomen suurin.
20160611_1515-01_046
Mäkitervakko.
20160611_1632-13_137
Jokin ahokeltanolaji?
20160611_1713-14_187
Keltamaksaruoho.

Suurin osa saaresta on kuitenkin metsää. Karujen saaristomänniköiden sekaan mahtuu rantalehtoja ja synkkiä kuusikoita. Puut eivät ole mitään kitukasvuisia ulkoluotojen kasvatteja, vaan metsät tuntuvat oikeilta metsiltä. Tunnelma on aivan erilainen kuin vaikkapa toisen Saaristomeren helmen, Jurmon, metsissä.

20160611_2217-10_235

Illalla aivan majapaikkamme viereisestä metsiköstä kuului huutoa, jonka tulkitsin sarvipöllön poikasten kerjuuääneksi. Hämärissä mitään ei näkynyt, joten palasimme paikalle aamulla. Etsiskelyn jälkeen olin jo luovuttamassa: ehkä poikaset ovat korkealla männynlatvassa, eikä niitä maasta käsin havaitse. Samaan aikaan kaverini äkkäsivät neljä poikasta. Aivan näkösällä, vain parin metrin korkeudella!

Pöllönpoikaset ovat kiitollisia kuvattavia, sillä ne eivät ihmisistä välitä. Otimme muutaman kuvan ja poistuimme sitten takavasemmalle, ettei mahdollisesti lähistöllä pyörivä emo turhaan hermostuisi. Sarvipöllö ei onneksi ole ihmistä kohtaan aggressiivinen kuten esimerkiksi viirupöllö.

20160612_1026-36_118

20160612_1036-18_294

20160612_1042-32_354

Palveluita kävijöille

Örössä on säilynyt kymmeniä rakennuksia eri aikakausilta, ja osa niistä on nykyään majoituskäytössä. Vanhasta kasarmista on kunnostettu hotellia, joka on juuri avattu tämän vuoden heinäkuussa. Saarella voi majoittua myös esimerkiksi paritalohuoneistoissa, kuten neljän hengen seurueemme tällä retkellä teki. Majoituksia voi etsiä Örön matkailusivustolta.

Saarella on myös tasaisen nurmialustan tarjoava telttailualue vesipisteineen ja käymälöineen. Telttailualue sijaitsee keskeisellä paikalla, joten sieltä pääsee helposti kummallekin luontopolulle, eikä satamakaan ole kaukana.

Satamassa toimii kesäisin kahvila ja läheisellä kasarmialueella hotellin vieressä on ravintola. Ainakin meidän käynnillämme ravintolan asiakaskunta koostui tosin pääosin isommista ryhmistä. Satunnainen retkeilijä voi siis jäädä ilman ateriaa, jos ravintola sattuu olemaan täynnä.

20160611_2158-22_221
Satamassa on hyvin laituripaikkoja omalla veneellä saapuvilla matkaajille.
20160611_2205-35_227
Yhteysalus M/S Ejskär.

Kaiken kaikkiaan Örössä on onnistuttu yhdistämään luonto, kulttuurihistoria ja virkistyskäyttö paremmin kuin monessa muussa paikassa. Kannatti käydä ja ehkä joskus voisi tulla toistekin.

20160611_2304-14_267

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.