Talvivaelluksen varustelista

Talviretkeily metsäisessä maastossa ei sinänsä ole kovin vaikeaa, mutta mukaan lähtevä varustevuori kasvaa helposti kaksinkertaiseksi kesäretkiin nähden. Keveyttä tärkeämpää on varusteiden takuuvarma toimivuus kaikissa olosuhteissa.

Seuraava varustelista on alun perin muodostunut muutamien Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon suuntautuneiden vuodenvaihteen retkien jäljiltä. Viimevuotisella Itäkairan kaamosvaelluksella oli varauduttava vielä hieman kylmempiin säihin, mutta muuten melkein sama varustus kelpasi. Olosuhteethan ovat metsässä varsin samanlaiset, vaikka paikka vaihtuisi muutaman sata kilometriä pohjoisempaan. Pääsiäisenä suuntaan hiihtelemään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston ympäristöön lähes samoilla varusteilla. Kevättalvella päivät voivat olla lämpimiä, mutta öisin on edelleen varauduttava kireisiin pakkasiin.

Avotunturivaelluksille listaani ei pidä käyttää mallina, sellaisille varustautumisesta en (vielä) ole hankkinut kokemusta kuin teoriassa.

Takit ja paidat

[easytable colwidth=”300|200|300″]
kuoritakki; Marmot Minimalist; vain jos luvataan sadetta;
anorakki; Sasta; puuvilla-polyester-seosta;
untuvatakki; Golite;;
villapaita; Sveitsin armeija;;
villafroteepaita; Nature Wild;;
poolopaita, merinovillaa; JahtiJakt;;
aluspaita,  merinovillaa; Lasting;;
aluspaita, merinovillaa; Quenchua;;
[/easytable]

Housut

[easytable colwidth=”300|200|300″]
retkihousut; Fjällräven Reivo;;
sadehousut; Marmot Minimalist; vain jos luvataan sadetta;
taukohousut; Brittiarmeija; täyte keinokuitua;
villahousut; Nature Wild;;
pitkät alushousut, merinovillaa; North Outdoor;;
lyhyet alushousut, merinovillaa x 3;;;
[/easytable]

Jalkineet ja sukat

[easytable colwidth=”300|200|300″]
talvikumisaappaat; Nokia Naali;;
alussukat x 3; North Ice;;
villasukat; Tesema;;
villasukat, polvipituiset;;;
villasukat, ohuet x 2;;;
[/easytable]

Hanskat ja hatut

[easytable colwidth=”300|400|200″]
karvalakki; SA-int m/38;;
putkikauluri x 2; Mil-Tec;;
villakaulaliina;;;
silkkihuppu;;;
paksut nahkarukkaset; Hestra Army Leather Heli Mitt; irrotettava sisävuori;
ohuet nahkarukkaset; Hofler;;
fleecesormikkaat x 2;;;
villakynsikkäät;;;
[/easytable]

Leiriytymisvarusteet

[easytable colwidth=”300|200|300″]
teltta; Fjällräven Akka 3; paino n.  3500 g;
lumikiilat x 10;;itse tehdyt kulmalistasta;
makuupussi; Marmot Never Summer; Tlim -18;
makuualusta; Therm-a-rest Prolite Plus Wms; puhallettava keinokuitueristeinen;
makuualusta; Therm-a-rest Z-lite; haitarimallinen solumuovipatja;
kuivasäkki; Ortlieb 20 l; makuupussin suojaksi;
lumilapio; Arva Snow Eco; kaksiosainen, menee pieneen tilaan;
[/easytable]

Hiihtovarusteet

[easytable colwidth=”300|200|300″]
metsäsukset; HongKong Pyry Hanki; pituus 240 cm;
hankisauvat; Start Nordic Ranger; komposiittia, pituus 145 cm;
siteet; SA-int;;
varasiteet; SA-int;;
nousukarvat; Colltex Mix; pituus 200 cm, leveys 50mm;
ruuvimeisseli;;;
pihdit;;;
vararuuveja;;;
varasauva(t);;;
[/easytable]

Kuljetusvälineet

[easytable colwidth=”300|300|100″]
ahkio; Fjellpulken;;
aisat ja vetovyö; Fjellpulken;;
reppu; Jack Wolfskin Alpine Trail 40;;
[/easytable]

Ruokailuvarusteet

[easytable colwidth=”300|200|300″]
Keitin; Trangia;alkoholipolttimella;
Polttoaine; Marinol; 2 l viikoksi;
ruokatermos; Retki; 0,75 l;
termospullo; Retki; 0,75 l;
kenttäpullo; SA-int; 1 l;
lautanen; Sea-to-Summit;
lusikka x 2;;;
taittokuksa, muovia;;;
tuikkukynttilät 8 kpl;;Trangian alle
tiskiharja;;;
[/easytable]

Suunnistusvarusteet

[easytable colwidth=”300|200|300″]
GPS-laite; Garmin eTrex 20;;
kartat;;;
A4-karttatasku; Ortlieb;;
kompassi; Suunto;;

[/easytable]

Hygienia ja terveys

[easytable colwidth=”300|200|300″]
EA-pakkaus ja lääkkeet;;;
retkipyyhe; Sea-to-Summit;;
pieni saippua;;;
hammasharja ja -tahna;;;
WC-paperia;;;
nenäliinoja;;;

[/easytable]

Elektroniikka

[easytable colwidth=”300|200|300″]
kännykkä; Sony Xperia M4 Aqua;;
otsalamppu; Fenix HP05; toimii 3xAA-paristoilla;
otsalamppu; Petzl Tikka Plus 2; toimii akulla;
AA-varaparistoja 12 kpl;;;
vara-akku; Petzl;;
virtapankki; Ventura Snooper PB60;  10400 mAh;
[/easytable]

Sekalaiset tarvikkeet

[easytable colwidth=”300|200|300″]
puukko;;;
jeesusteippi;;;
rautalanka;;;
irtohihna x 2;;;
ompelutarvikkeet;;;
sytytyspaloja;;;
kynttilöitä;;;
istuinalusta;;;
muistiinpanolehtiö;;;
kynä x 2;;;
pankkikortti ym. kortit;;;
kotiavaimet;;;
[/easytable]

Kameravarusteet

[easytable colwidth=”300|200|300″]

runko; Canon EOS 6D;;
objektiivi; Canon EF 16-35mm f/2.8L;;
objektiivi; Canon EF 70-200mm f/4L IS;;
jalusta; Velbon + Benro B-0-kuulapää;;
kameralaukku; Lowepro Nova 160 AW;;
objektiivikotelo; Canon;;
vara-akku x 3; Hähnel;
varamuistikortti x 4;;;
[/easytable]

Kommentteja

Pukeutuminen

Talvivaelluksen tekee haastavaksi mahdollisten lämpötilojen valtaisa haarukka. Pakkanen voi kiristyä -40 asteen tuntumaan, mutta yhtä hyvin sää voi käväistä suojan puolella. Ota siinä sitten järkevät vaatteet mukaan. Itäkairan vaellusta edelsi viikon mittainen pakkasjakso, mutta eri lähteistä katsotut ennusteet näyttivät retken ajaksi leutoa talvisäätä. Erittäin kylmien säiden uhatessa olisin ottanut varalta toisen makuupussin ja kehitellyt ratkaisuja käsien pitämiseksi lämpiminä. Leudon ennusteen vuoksi jouduin ottamaan mukaan sadehousut ja valitsin sieluttoman kuoritakin kunnon puuvilla-anorakin sijasta.

Liikkuessa – ja etenkin ahkiota kiskoessa – tulee lämmin aika vähäiselläkin vaatetuksella. Siksi hiihtotakin kannattaa olla ohut, lämpöä säädellään välikerroksilla. Metsämaastossa puuvilla-polyester-anorakki toimii hyvin eikä hiosta. Tuulisilla paikalla lämmönhukka tuntuu selvästi ja pidän kalvovaatetta parempana vaihtoehtona. Kainalotuuletukset vähentävät hikoilua. Hiihtohousuina Fjällrävenin G1000-kankaiset (puuvilla-polyester) pöksyt toimivat hyvin. Kovassa tuulessa niistäkin pääsee kylmä läpi, ja silloin täytyy vetää päälle kuorihousut.

IMG_6778
Anorakki ja G1000-housut toimivat Kuusamon Närängänvaaralla, vaikka nyt olikin päiväretki kyseessä.

Tauolla kylmä yllättää nopeasti, ja Michelin-ukkotyyppisille toppavaatteille on käyttöä. Paras eriste painoonsa nähden on untuva, mutta paksu keinokuitutakki kelpaisi myös. Retkeilyliikkeestä ostettuna kevyt ja lämmin untuvatakki voi maksaa 300-400 euroa. Olen käyttänyt useita vuosia UFFilta parilla kympillä hankittua höyhen- ja untuvatäytteistä takkia. Se painaa enemmän kuin merkkituotteet eikä ole yhtä lämmin, mutta riittää hyvin n. -25 asteeseen saakka, kunhan alla on tarpeeksi vaatetta. Vasta tänä talvena löysin nettikirppikseltä merkittävästi kevyemmän mutta yhtä lämpimän untuvatakin, joka korvaa jatkossa UFFin takin.  Mikään ei siis estä lähtemästä talviretkelle ilman kallista hifistelytaukovaatetta.

Taukohousuiksi hankin Varustelekasta brittiarmeijan kuitutäytteiset taukohousut. Niissä on pukemista helpottava kokopitkä vetoketju ja ne pakkautuvat pieneen pakkauspussiin. Ohut päällikangas tekee niistä mukavan kevyet. Housuista on tullut retkiporukoissani varsinainen hittituote, lähes kymmenkunta kaveriani on hankkinut samanlaiset. Tällä hetkellä tuotetta ei näy olevan saatavilla, eli joku muukin on tainnut huomata housujen erinomaisuuden. Hintaa oli muistaakseni pari kymppiä.

Itselleni suurin ongelma pukeutumisessa on sormien palelu. Hiihtäessä joutuu vielä pitämään sauvoista kiinni, mikä lisää kylmettymistä. Lisäksi pitäisi pystyä ottamaan valokuvia. Käytän alushanskoina ohuita fleece-sormikkaita. Rukkasina toimivat aiemmin Ruotsin armeijan nahkakintaat, joihin mahtui villalapaset ja sormikkaat alle. Idea oli hyvä, mutta kovilla pakkasilla lämpö ei riittänyt. Viime kevään alennusmyynneistä tarttuivat mukaan Hestran rukkaset, jotka normaalihinnalla ovat mielipuolisen kalliit. Hestran vuorilapanen on järisyttävän paksu ja kämmenosa riittävän tilava. Ei ole enää käsiä palellut ja notkeanahkaisilla rukkasilla painaa juuri ja juuri kameran laukaisintakin. Täydellistä! Jos jotain negatiivista pitää mainita, peukalo saisi olla vielä aavistuksen tilavampi, mutta muuten rukkaset ovat olleet juuri niin hyvät kuin sopii olettaa.

20160106_1205-22_397
Kelpaa Hestran rukkasilla kuvata kaupungissakin. Suomenlinna 6.1.2016, pakkasta riittävästi.

Talvisaappaat

Kirjoitin aiemmin huonoista kokemuksista Nokia Kaira -saappaista. Ne eivät kestä käyttöä kuin kuukauden päivät ennen kuin alkavat vuotaa päkiän kohdalta. Hankin tilalle astetta järeämmät Nokia Naalit. Ne ovat painavat, mutta paksumman kumin ja huovan ansiosta myös kertaluokkaa lämpimämmät. Tukevampi saapas tuntuu myös suksen siteessä jämäkämmältä ja muistuttaa enemmän kunnollista hiihtomonoa kuin lötkömpi Kaira.

Talvisaappaan koon kannattaa olla pari numeroa kesäsaappaan kokoa suurempi, jotta väliin mahtuu tarpeeksi villasukkia ja ilmaa eristeeksi. Itse käytän saappaita kolmen sukan yhdistelmällä: alla ohut kosteutta siirtävä alussukka, välissä ohut villasukka ja päällä pitkä polvipituinen villasukka. Ilman pitkää villasukkaa huovan reuna hiertää säären kohdalta, mikä johtuu luultavasti hoikista rimppakintuistani. Paksupohkeiselle saapas istuu kuin hansikas (jos näin voi sanoa).

Sukset

Ensimmäiset metsäsukseni olivat SA-kaupasta ostetut armeijan sukset. Hintaa siteineen pari kymppiä. Muuten ihan hyvät, mutta pohjaan tarttui takkalakelillä lunta valtavasti. Pari vuotta myöhemmin HongKong-tavaratalosta löytyi satasella hyviltä vaikuttavat Pyry Hanki -metsäsukset. Ainakin nimi on uskottava. Pituutta 240cm ja suomupohja. Mukana tulleet eräsiteen kopiot eivät herättäneet luottamusta, joten vaihdoin niihin siteet tarpeettomiksi jääneistä SA-suksista. Suksilla on hiihdetty nyt useampi sata kilometriä ja hyvin ovat toimineet. Ahkiota vetäessä olen kokeillut täyspitkiä Colltex Mix -nousukarvoja, jotka pidin suksenpohjissa koko reissun ajan. Erinomainen keksintö.

20141231_1111-18_124

Viime vuoden lopulla hankin OAC Kar 147 -karvapohjasukset, jotka ovat lyhyet mutta tavallista suksea leveämmät. Kantavuus on pitkiä metsäsuksia huonompi, mutta rinteissä ja etelän pusikoissa ketteryydestä on hyötyä. Varsinaiset vaellusreissut ovat niillä vielä kokeilematta, joten en tässä vaiheessa uskalla sanoa juuta enkä jaata niiden soveltumisesta esimerkiksi ahkionvetoon tai syvään uppolumeen. Tiedän niitä kuitenkin käytettävän ihan oikeilla vaelluksilla, eli mistään leluista ei ole kyse.

Majoittumisvälineet

Vaikka suunnittelisi reissun tupien varaan, on aina varauduttava yöpymään maastossa. Tupa voi jäädä löytymättä tai olla täynnä. Joskus keli saattaa olla niin vaikea, että suunniteltua matkaa ei jaksa hiihtää. Tänä talvena sattunut UKK-puiston traaginen kuolemantapaus on tästä kammottava esimerkki.

Oikein kova eräjorma osaa kaivaa itselleen vaikka lumikuopan, mutta itse arvelen majoittuvani väsyneenä mieluummin telttaan. Metsämaastossa teltan ei tarvitse olla talvikäyttöön suunniteltu järeä malli. Tuuletuksen kannattaa olla kunnossa, jotta kondensio ei vaivaa. Laavu, loue tai tarppi voi myös toimia hyvin, kunhan sen saa pystytettyä niin ettei lunta pyrytä sisään. Pyramiditelttaprojektini tähtää kevyeen mutta lumipyryltä suojattuun talvimajoitteeseen.

Itäkairassa mukana oli kevyt ja ahdas kesäteltta lähinnä varamajoitteena: tarkoitus oli hyödyntää tupia. Nukuimme teltassa vain yhden yön. Tulevalla pääsiäisvaelluksella on ajatuksena majoittua pääasiassa teltassa, joten lainasin Fjällräven Akka 3 -tunneliteltan. Se kestää kovempaakin tuulta ja tilaa riittää kahdelle hengelle ruhtinaallisesti.

Teltan pystyttäminen lumihankeen onnistuu parhaiten noin 30 cm pituisilla lumikiiloilla, jotka saa asetettua lumeen myös poikittain. Kaupalliset toteutukset maksavat noin 7-10 € /kpl, itse kulmalistasta tekemällä säästää muutaman lantin.

20160118_1857-41_009
1. versio itse tehdystä lumikiilasta. Muodon kannattaisi olla kiilamaisempi, jotta kiilan saisi tarvittaessa lyötyä myös pystyyn. Poikittain se kyllä toimii. Värin kannattaisi olla muu kuin valkoinen… naru on liian heikko, pitäisi korvata vahvemmalla.

Telttareissuille makuupusseja on järkevää ottaa kaksin kappalein: ihannetapauksessa alle untuvapussi, päälle keinokuituinen. Kosteus kerääntyy päällimmäiseen pussiin, ja kuitutäyte sietää sitä paremmin kuin untuva. Itselläni ei ole kuitutäytteistä päällipussia, mutta kaksi lämmintä untuvapussia sisäkkäin riittävät nekin, kunhan välillä pääsee tupaan kuivattelemaan. Talvimakuupussini lämpö riittää noin 15 pakkasasteeseen, joten se kelpaa kevättalvella juuri ja juuri yksinään.

Makuualustan on syytä olla erityisen lämmin, sillä kylmä hohkaa alhaalta päin. En ole joutunut nukkumaan ulkona oikeasti kovissa pakkasissa, joten en osaa tarkasti arvioida tarvittavaa makuualustojen määrää. Toistaiseksi on riittänyt Therm-a-rest Z-rest-solumuovipatja ja saman valmistajan ilmatäytteinen alusta Prolite Plus Wms. Pidän talvisin mukana aina vähintään yhtä solumuovialustaa, jotta ilmatäytteisen mahdollinen puhkeaminen ei aiheuta katastrofia.

Ruokailuvälineet

Oikeat talviretkeilijät luottavat bensakeittimiin, jotka ovat ylivoimaisen tehokas vaihtoehto, jos tarvitsee esimerkiksi sulattaa juomavesi lumesta. Myös kaasukeittimiä käytetään, mutta tällöin tarvitaan kallista talvikaasua. Jos suurin osa vedestä esiintyy sulassa muodossa, riittää klassinen Trangia alkoholipolttimella hyvin talviretkien keittimeksi. Hidashan se on, mutta toimintavarma. Marinolia tai Sinolia kannattaa varata kesää enemmän, noin pari litraa viikoksi kahdelle hengelle. Polttimon alle sijoitettu tuikkukynttilä helpottaa polttonesteen syttymistä ja lisää liekin voimakkuutta.

Todellinen huippukeksintö talviretkillä on ruokatermos. Tavallista juomatermaria isosuisempi kapistus toimii yksinkertaisella tavalla: aamulla kaadetaan kuivamuonat sisään ja laitetaan kuumaa vettä päälle. Sitten vain kansi kiinni ja ruoka tekeytymään: lounasaikaan tarjolla on valmista herkkua, joka on tekeytynyt termarissa itsestään! Siten lyhyttä valoisaa aikaa ei hukata kokkailuun ja lounastauosta tulee nopea – ei tarvitse palella pakkasessa odottamassa veden kiehumista.

IMG_6952
Makkarapata on valmistunut ruokatermarissa. Kuusamo 12/2015.

Vesipullona olen käyttänyt armeijan kenttäpulloa, jonka ripustan irtohihnalla kaulaan ja sijoitan takin alle. Kun pullon täyttää aamulla kuumalla vedellä, lämmittää se mukavasti monta tuntia. Vesi pysyy sulana koko päivän toisin kuin takin ulkopuolella. Lisäksi retkillä kulkee mukana termospullo, johon on myös kaadettu aamulla kuumaa vettä. Näin kannossa on vaelluspäivän aikana pari litraa lämmintä juomaa. Määrä on tähän mennessä riittänyt hyvin seuraavalle leiripaikalle asti.

Elektroniikka

Otsalamppuja pidän mukana kaksin kappalein. Tehokkaampi niistä (Fenix HP05) on varattu suunnistuskäyttöön ja himmeämpi (Petzl Tikka Plus 2) soveltuu mainiosti leiripuuhiin. Fenixissä riittää virtaa kolmella AA-akulla tai paristolla muutamaksi päiväksi, jos sitä ei polta kirkkaimmalla teholla. Petzlin akku ei kestä kuin parin illan käyttöä. Mukana on sille yksi vara-akku ja lisäksi akkuja voi ladata erillisellä virtapankilla. Sama virtapankki soveltuu myös kännykän lataamiseen.

20160118_1855-17_005

GPS-laite (Garmin eTrex 20) on hyvä turvavaruste, vaikka en sitä juurikaan käytä suunnistukseen. Joskus sijainnin tarkastaminen auttaa esimerkiksi turvallisen vesistönylityspaikan tai autiotuvan löytämisessä. Tällaisissa tapauksessa sallin itselleni laitteen käytön, vaikka vielä ei olisikaan kyse vaaratilanteesta. GPS-laite syö AA-akkuja tai -paristoja, joita on mukana reilusti.

Korjaustarvikkeet

Talvella välinerikko voi aiheuttaa vakavia ongelmia, jos esimerkiksi syvän lumen aikaan sukset hajoavat. Todennäköisimpiä vaurioita ovat sauvan katkeaminen tai somman rikkoutuminen sekä suksen siteen osien hajoaminen. Sauvarikon varalta kuljetan vähintään yhtä varasauvaa. Perinteisessä eräsiteessä on kaksi remmiä, kantajousi ja sukseen kiinni ruuvattu kärkiosa. Olen nähnyt sekä remmien että kantajousen hajoavan, joten mukana kulkee kokonainen varasidepari. Remmien hajoaminen on yleisempää, isommalla porukalla niitä voi ottaa mukaan enemmänkin. Joskus myös siteen kärkiosan ruuvit voivat löystyä ja se voi irrota suksesta, mutta näin tapahtuu hyvin harvoin. Vararuuvit ja ruuvimeisseli saattavat pelastaa. Lisäksi mukana kannattaa olla pihdit, joilla voi oikoa remmien vääntyneitä koukkuja.

20160102_1020-38_029

Muilta osin korjausvälineistö on samankaltainen kuin sulan maan aikaan. Rautalanka, irtohihnat, jeesusteippi ja ompelutarvikkeet ratkaisevat suurimman osan pulmista. Nippusiteitäkin voisi muutaman ottaa, ne eivät paljon paina.

Yhteenveto

Talvella tarvitaan enemmän varusteita kuin kesällä, mutta suojaisassa maastossa niiden ei tarvitse välttämättä olla kalliita erikoisvehkeitä. Käytetty armeijaylijäämä ja kirppisvaatteet toimivat oikein hyvin, kunhan niitä on mukana tarpeeksi. Ahkion kanssa liikkuessa lisäpaino ei ole yhtä tuskallista kuin rinkkaretkeilyssä. Talvella turvallisuudesta ei tingitä tuumaakaan, vaan mukaan otetaan mieluummin vähän ekstraa kuin mennään riskillä. Hätätilanteessakin tulee kyetä pitämään itsensä lämpimänä ja kuivana. Vara ei venettä – tai tässä tapauksessa ahkiota – kaada.

20150104_1122-14_025

Kaikki artikkelissa mainitut varusteet ovat joko itse ostettuja tai yksityisiltä tahoilta lainattuja. En ole siis saanut niitä valmistajilta tai myyjiltä testikäyttöön tai lahjoituksena blogitekstiä vastaan. 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *