Tähtikirkas viikonloppu Jurmossa

Elokuusta näytti jo tulevan yökuvien osalta täydellinen floppi, mutta kuun viimeinen viikonloppu pelasti lopulta tilanteen. Vietin sen telttaillen Saaristomeren kansallispuistossa Jurmon saarella, joka on yksi Etelä-Suomen valosaasteettomimmista paikoista. Taivas pysyi lähes pilvettömänä koko retken ajan ja sain vihdoin kuvata Linnunrataa sydämeni kyllyydestä.

Jurmo on viikonloppukohteeksi vähän kaukana: ensin bussilla 3,5 tuntia Pärnäisten satamaan ja sen jälkeen Eivor-laivalla saman verran merimatkaa. Kesäisin bussiyhteys on onneksi vaihdoton eikä se kiertele ylimääräisten paikkakuntien kautta. Autolla liikkuminenkaan ei olisi tällä kertaa säästänyt merkittävästi aikaa, sillä Nauvon lauttaan on kesäperjantaisin pitkät jonot. Liikkeelle olisi pitänyt lähteä korostetun hyvissä ajoin. Bussi pääsee ajamaan suoraan lauttaan, ja Eivor odottaa tarvittaessa bussimatkustajia.

20160826_2013-25_018
Eivor pysähtyi iltavalojen aikaan Nötön satamassa.

Vasta illan jo hämärryttyä Jurmon satama häämötti horisontissa. Kannoimme tavarat rantakivikon halki Moringharun autiolle telttailualueelle. Teltan pystytyksen ja muun tavarasäädön jälkeen Linnunradan kaari alkoi piirtyä taivaankannen halki. Aika kaivaa kamerat esiin. Ensimmäisen kuvan valotin telttailualueelta, jonka puut tuovat mieleen savannin. Joutsenen, Lyyran ja Kotkan tähdistöjen kirkkaimpien tähtien muodostama Kesäkolmio seisoo kärjellään kuvan yläosassa. Teknisenä huomiona kerrottakoon, että kaikissa tämän kirjoituksen tähtikuvissa on käytetty seuraavia asetuksia: Canon EOS 6D + EF 16-35 mm f/2.8L II @16mm, f/2.8, ISO 6400 tai 12800, valotusaika 20-25 s.

20160826_2314-35_028

Linnunrata näkyy Suomessa parhaiten juuri alkusyksystä. Tällöin sen kirkkaimmat osat nousevat hieman lounaishorisontin yläpuolelle ja galaksimme huntu kaartuu näyttävästi koko taivaan yli. Kirjoitin aiheesta enemmän pian ilmestyvään Tähdet ja avaruus -lehteen 6/2016.

Suuntasin jatkamaan kuvauksia Moringharun länsirannalle. Rauli-myrskyn nostattama voimakas tuuli hankaloitti jalustan kanssa operointia. Asetin kolmijalan matalaan asentoon ja pidin sen jaloista kaksin käsin kiinni. Peruskuvia syntyi, yhteen niistä tuppauduin itse mukaan.

20160826_2347-53_044

Puoli kahden jälkeen taivaalle alkoi kertyä ohutta pilveä, joka häiritsi kuvaamista. Laitoin punaisen valon telttaan ja valotin vielä yhden kuvan ennen nukkumaanmenoa.

20160827_0108-56_025

Saaristomeri selvisi tällä kertaa myrskystä vähemmällä kuin moni muu alue Suomessa. Tuuli paukkui silti koko yön rajusti telttakankaaseen, koska emme laiskuuttamme jaksaneet illalla virittää telttaan vaellussauvoja ja naruja lisätukea antamaan.

Seuraava päivä valkeni tuulisena mutta aurinkoisena. Kuljeskelin päämäärättömästi ympäri saarta. Aurinkoinen keskipäivä ei tarjonnut mitään kuvattavaa. Päädyin lopulta leiriin keräämään voimia seuraavan yön kuvauksia varten.

20160827_1913-26_162
Eivor käväisi satamassa.

Päiväunien jälkeen tein vielä pienen kävelyretken ennen kuin oli aika suunnitella iltavalojen ikuistamista. Päivän kiinnostavin kuvauskohde löytyi yllättäen aivan leiripaikan vierestä: rantaveteen oli ajautunut kymmenittäin meduusoja. Enpä ole niitä koskaan näin montaa nähnyt kerralla.

20160827_1951-07_193

20160827_1957-18_236

Kovin tuuli oli iltaan mennessä laantunut, mutta Moringharun rantakallioita pyyhkivät aallot näyttivät riittävän kuvauksellisilta. Ruuvasin harmaasuotimen paikalleen ja yritin aaltokuvia Moringharun luoteisosan kallioilta. Inspiraatio ei tällä kertaa riittänyt ihmeisiin. Aivan ilman kuvia ei kuitenkaan tarvinnut jäädä.

20160827_2047-47_301

20160827_2040-02_278

Ilta pimeni vielä selkeämpänä kuin edellinen. Nakkasin kamerarepun selkään, poimin jalustan käteen ja lähdin talsimaan kohti Högbergetiä. Kalliomassiivin laelle oli vielä jäänyt juhannussalko, sehän kelpasi mukaan kuvaan. Ilta ei ollut vielä kunnolla pimentynyt, mutta Linnunrata erottui selvästi syvänsiniseltä taivaalta.

20160827_2300-39_364

Hetkeä myöhemmin pimeys laskeutui Högbergetin ylle. Mietin kuumeisesti uusia kuvakulmia. Lopulta päädyin asettamaan jalustan huippua pari metriä alemmalle tasanteelle ja kiipeämään itse kuvaan mukaan.

20160827_2321-36_376

Suunnilleen samasta kohdasta sai myös kelvollisen pystykuvan, nyt ilman ihmishahmoa:

20160827_2329-48_381

Palailin hiljalleen leiriin. Hiljaisella kylätiellä olin kompastua jättiläisrupikonnaan. Siitä ei pimeässä saanut kuvaa, mutta pystytin jalustan jälleen tähtikuvan toivossa. Muuten aika keskinkertaiseen kuvaan tarttui sentään mukaan tähdenlento.

20160827_2344-32_386

Käväisin leirissä kääntymässä ja totesin sään jatkuvan edelleen selkeänä. Mielikuvitus alkoi loppua kesken. Minkä esineen tai maiseman kanssa Linnunrata pitäisi vielä kuvata?  Tähtivyö alkoi siirtyä asentoon, jossa sen saattoi sommitella Moringharun ja sataman välisen rantakivikon kanssa samaan otokseen. Vielä kerran jalusta kantoon ja pyöreitä kiviä tallaamaan. Täydellisen kaareva ranta muodosti kuvalle mukavan etualan. Autoin sen näkymistä vähän otsalampulla:

20160828_0023-09_008

Kömmin telttaan tyytyväisenä. Sain kaksi peräkkäistä kirkasta yötä, enemmän kuin uskalsin toivoa. Elokuu ei sittenkään ollut aivan turha kuukausi.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestFacebooktwittergoogle_pluspinterest

Yksi kommentti kirjoitukseen “Tähtikirkas viikonloppu Jurmossa

  1. Aika hulppeita kuvia! Tykkään erikoisesti tuosta ensimmäisestä yötaivaskuvasta, jossa Moringharun puut näkyvät.

    Pääsitte sitten myös kokemaan Rauli-myrskyn tuulia Saaristomerellä. Itsekin olin silloin samalla suunnalla reissussa, mutta en ihan niin kaukana ulkosaaristossa kuitenkaan. Seilistä Nauvoon pikkuveneellä ajaessa mietin, miltä mahtaisi tuntua katsella aallokkoa vaikkapa Jurmossa tai Utössä. Mahtoi olla komeita vaahtopäitä.

    Korvameduusoilla taitaa olla käynnissä taas massakuolema ja rantoihin ajautuminen. Niitä oli samaisena viikonloppuna myös Houtskärissä kauhean paljon miltei elottomina kellumassa ja jo kuolleina rannalla.

Kommentoi