Väriloistoa ja harmautta Jurmossa

Vietin viime viikonloppuna kolme yötä Jurmon saarella. Edellisellä reissulla elokuussa taivas näyttäytyi alusta loppuun täysin kirkkaana. Nyt oli vuorossa toinen ääripää: tasaisen harmaa pilviverho pysytteli Saaristomeren yllä koko retken ajan. Eipä ainakaan tarvinnut riekkua yötä myöten tähtiä väijymässä, vaan kerrankin sai levätä kunnolla. Vaikka maisemavaloilla ei juhlittu, tarjosi saari sentään paikoin näyttävää ruskaa.

Elokuussa yövyin teltassa Moringharun telttailualueella, mutta tällä kertaa majoitus järjestyi mukavasti mökkiin. Normaalista poiketen retkiseuranani oli useita maamme eturivin luontokuvaajia. Vaikka kuvauskelit eivät suosineet, riitti valokuvausaiheista puhuttavaa sitäkin enemmän. Tällaiset retket ovat siitä vaarallisia, että niistä saattaa aiheutua ylimääräistä rahanmenoa. Esimerkiksi parempi teleobjektiivi alkoi kummasti kiinnostaa, kun kuljeskeli 500-millisiä tykkejä roikottavien kuvaajien matkassa. Myös vaellus tai kuvausmatka Huippuvuorille alkoi yhtäkkiä tuntua houkuttelevalta…

(lisää…)

Lue lisää

Muisto syyskuulta: usva-aamu Mätäjoella

Syys-lokakuussa tyyniä usva-aamuja taisi olla ainakin parikymmentä, paljon enemmän kuin tavallisesti. Useimpia niistä ihailin työmatkalla pyörän selästä, ilman kameraa. Vain yhtenä aamuna jaksoin varta vasten herätä kuvaamaan. Syyskuisena viikonloppuna suuntasin tuttua tutummille paikoille Mätäjoen varteen Malminkartanon ja Kannelmäen rajoille. Kuvat unohtuivat arkistojen kätköihin muutamaksi viikoksi, kunnes löysin ne uudestaan tänään.

(lisää…)

Lue lisää

Väriloistoa kaupungissa

Käsittämättömän poutainen syksy jatkuu aina vain. Hienoja kuvaussäitä on edelleen tarjolla, mutta ruskahuippu taitaa Helsingissä olla takanapäin. Viime viikonloppuna väriloistoa oli vielä mukavasti jäljellä. Hyödynsin aurinkoisen lauantain hortoilemalla päämäärättömästi ympäri kaupunkia – kamera tietenkin mukana.

(lisää…)

Lue lisää

Hiljainen, pilvinen Pallastunturi

Vuoden kolmannen Lapin-vaelluksen tarkoituksena oli kokea turistien suosiman ruska-ajan jälkeinen syksyn ja talven rajapinta; kuulaat pakkasaamut, ensilumen kuorruttamat tunturit, pimenevällä syystaivaalla hulmuavat revontulet. Toisin kävi: lokakuun alku tarjosi leutoa, pilvistä ja tihkusateista säätä. Positiivisena yllätyksenä maaruska hehkui vielä parhaimmillaan.

(lisää…)

Lue lisää

Talven tuloa ja kuunvaloa Nuuksiossa

Olen retkeillyt Nuuksiossa hämmästyttävän vähän, vaikka se on ihan vieressä ja Uudenmaan ylivoimaisesti laajin yhtenäinen luontoalue. On tällaiseen törkeään syrjintään toki syynsä. Pyrin lähtökohtaisesti karttamaan merkittyjä reittejä ja helposti saavutettavia leiripaikkoja, joita molempia Nuuksiossa piisaa. Kansallispuiston poluilla saa viikonloppuisin väistellä lapsiperheitä ja turisteja. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyys aiheuttaa häiritsevää lentomelua, jota en mieluusti luonnon helmassa kuuntelisi.

(lisää…)

Lue lisää