Kolmen valtakunnan suurtuntureilla, osa 1: Peerasta Duoibalin ylängölle

Jos aikoo Lappiin ennen räkkää ja kuumuutta, vaellus on syytä ajoittaa heti kesäkuun alkuun. Tänä vuonna saimme järjestettyä yhteistä lomaa vasta juhannuksesta eteenpäin, aivan liian myöhään. Päätimme lähteä tutustumaan Suomen, Ruotsin ja Norjan raja-alueella sijaitseviin suurtuntureihin. Ehkäpä kesä ei olisi vielä saavuttanut yli tuhannen metrin korkeuteen kohoavia huippuja. Kovin aikaisin ei niille seuduille voisi lähteäkään, koska lumet sulavat vasta kesäkuun puolella.

(lisää…)

Lue lisää

Lintulaskijana Nuuksiossa

Suomen linnustoa seurataan erilaisten laskentojen avulla, jotka perustuvat vapaaehtoisten työpanokseen. On linjalaskentaa, vesilintulaskentaa, talvilintulaskentaa ja vaikka mitä. Lisäksi tehdään riistakolmiolaskentoja, joilla selvitetään metsäkanalintujen määrää. Varsinaisten vuodesta toiseen suoritettavien peruslaskentojen lisäksi urakoidaan silloin tällöin alueellisia lintukartoituksia. Tänä keväänä oli vuorossa Nuuksion järviylängön kartoitus, jonka tarkoituksena on seurata lintukantojen kehittymistä Nuuksion kansallispuistossa ja sen lähialueilla. Edellisen kerran vastaava laskenta on tehty vuonna 2007.

Monet laskennat vaativat erinomaista lintutuntemusta, enkä siksi ole aiemmin osallistunut niihin. En voi sanoa harrastavani lintuja, mutta luontokuvauksen ja muun luonnossa liikkumisen ohessa olen oppinut kaikenlaista myös siivekkäiden maailmasta. Nuuksion lintulaskennassa kartoitettiin vain muutamia helpohkosti tunnistettavia metsälajeja, joten uskaltauduin lähtemään mukaan hieman rajallisilla määritystaidoilla.

(lisää…)

Lue lisää

Täysikuu täyttömäeltä

Täysikuun nousu ajoittui 3.6. auringonlaskun tienoille. Alkuperäisenä ideana oli lähteä Kauppatorille, sillä kesällä näkymä kohti Eteläsatamaa aukeaa täsmälleen täysikuun noususuuntaan. Tiukka aikataulu pakotti valitsemaan B-suunnitelman: Malminkartanon täyttömäki on aina varma valinta taivaan ilmiöiden havainnointiin ja kuvaamiseen.

(lisää…)

Lue lisää

Karvalehmien ja kanervien Jurmo

Olin hädin tuskin ehtinyt kotiutua Koilliskairan vaellukselta, kun tavarat oli jo pakattava seuraavaa reissua varten. Elokuun viimeisen viikon matkakohteeksi valikoitui tuttu ja turvallinen Jurmon saari. Olin käynyt saarella aiemmin vain keväisin sekä kerran loppusyksyllä, ja nyt halusin nähdä kuuluisien kanervanummien kesäisen väriloiston.

Alun perin oli tarkoitus viipyä saaressa vain parin mökkiyön verran, mutta sääennusteen luvattua kahdelle ensimmäiselle päivälle karmeaa rankkasadetta, osoittautui järkeväksi venyttää reissua kahdella telttayöllä.

(lisää…)

Lue lisää

Retkeilyä suviyössä

Motivaationi liikkua ulkona laskee samaa tahtia nousevan lämpötilakäyrän kanssa. Helteellä ei huvita lähteä edes kävelylle lähimetsään, saati sitten rinkan kanssa pidemmälle vaellukselle. Ainoastaan öisin lämpötilat pysyttelevät siedettävällä tasolla, joten retkeilyt on ajoitettava yön tunneille. Onneksi kesäisin näkee kulkea ja kuvata läpi yön – itse asiassa silloin valo on paljon mielenkiintoisempaa kuin keskipäivän jyrkässä auringonpaisteessa.

Eräänä heinäkuisena viikonloppuna kalenteriin järjestyi juuri yön verran tyhjää. Kotoa irtauduttiin pikaisen pakkausoperaation jälkeen yhdeksän aikaan illalla ja maastoon asti selvittiin kymmenen korvilla. Juuri sopiva aika aloittaa yöllinen minivaellus – auringonlaskuun olisi vielä puolisen tuntia, mutta lämpötila jo riittävän alhainen reppuselkäiselle kulkijalle.

(lisää…)

Lue lisää