Kylmän kevään kuvasatoa

Ennätysmyöhäinen kevät vaihtui lopulta kesäksi, vaikka välillä alkoi usko loppua toukokuisten lumimyräköiden keskellä. Koleista säistä huolimatta vietin toukokuussa tuttuun tapaan mahdollisimman paljon aikaa ulkona. Vuoden paras retkeilyaika – koivunlehtien puhkeamisesta hyttyskesän alkuun – osui tänä vuonna Etelä-Suomessa vasta toukokuun jälkipuoliskolle.

(lisää…)

Lue lisää

Vuoden hienoin viikko Puulalla

Etelä-Suomen leveysasteilla kevät on parhaimmillaan toukokuun ensimmäisellä viikolla. Maisema vihertyy silmissä, linnunlaulu täyttää lehdot ja säät ovat usein jo mukavan lämpimiä.  Olen viime vuosina pyrkinyt järjestämään vapun tienoille edes pienen lomapätkän, jotta vuoden hienoin aika ei valuisi ohi sisätiloissa istuen. Monena vuonna matkani on vienyt Viroon tai Saaristomerelle, nyt suuntana oli kotoinen Etelä-Savo ja Puulan saaristo. Nautin järviluonnosta ensin vappuviikonlopun, ja lyhyen kaupungissa käväisyn jälkeen palasin viideksi päiväksi samoihin maisemiin.

(lisää…)

Lue lisää

Muisto syyskuulta: usva-aamu Mätäjoella

Syys-lokakuussa tyyniä usva-aamuja taisi olla ainakin parikymmentä, paljon enemmän kuin tavallisesti. Useimpia niistä ihailin työmatkalla pyörän selästä, ilman kameraa. Vain yhtenä aamuna jaksoin varta vasten herätä kuvaamaan. Syyskuisena viikonloppuna suuntasin tuttua tutummille paikoille Mätäjoen varteen Malminkartanon ja Kannelmäen rajoille. Kuvat unohtuivat arkistojen kätköihin muutamaksi viikoksi, kunnes löysin ne uudestaan tänään.

(lisää…)

Lue lisää

Retkeilyä suviyössä

Motivaationi liikkua ulkona laskee samaa tahtia nousevan lämpötilakäyrän kanssa. Helteellä ei huvita lähteä edes kävelylle lähimetsään, saati sitten rinkan kanssa pidemmälle vaellukselle. Ainoastaan öisin lämpötilat pysyttelevät siedettävällä tasolla, joten retkeilyt on ajoitettava yön tunneille. Onneksi kesäisin näkee kulkea ja kuvata läpi yön – itse asiassa silloin valo on paljon mielenkiintoisempaa kuin keskipäivän jyrkässä auringonpaisteessa.

Eräänä heinäkuisena viikonloppuna kalenteriin järjestyi juuri yön verran tyhjää. Kotoa irtauduttiin pikaisen pakkausoperaation jälkeen yhdeksän aikaan illalla ja maastoon asti selvittiin kymmenen korvilla. Juuri sopiva aika aloittaa yöllinen minivaellus – auringonlaskuun olisi vielä puolisen tuntia, mutta lämpötila jo riittävän alhainen reppuselkäiselle kulkijalle.

(lisää…)

Lue lisää

Söderåsen – Skånen kanjonikansallispuisto

Tiheään asuttu ja suurelta osin peltojen peittämä Etelä-Ruotsi tarjoaa niukasti laajoja metsäalueita, jotka sopivat telttaretkeilyyn. Suosituimpiin retkikohteisiin kuuluu kanjonistaan tunnettu Söderåsenin kansallispuisto, jossa riittää helposti nähtävää useammaksi päiväksi. Retkeä voi myös laajentaa kansallispuiston metsäisille lähiseuduille. Tutustuin puistoon jo parilla talvisella päiväretkellä, mutta telttailemaan ehdin vasta touko-kesäkuun vaihteessa.

(lisää…)

Lue lisää

Vuoden 2013 huippuhetket

Vuosi 2013 oli kahdeksas aktiivinen kuvausvuoteni ja kenties kaikista tähänastisista paras. Osa kiitoksesta kuuluu uudelle kameralle, joka on mahdollistanut kuvaamisen myös aiemmin saavuttamattomissa olosuhteissa ja antanut lisäintoa yrittää uudenlaisten aiheiden vangitsemista kennolle. Vuoteen mahtui myös poikkeuksellisen monta unohtumatonta kuvausreissua ja vaellusta, jotka ovat osaltaan lisänneet kuvamääriä.

Lightroom näyttää vuoden 2013 saldoksi 13 600 kuvaa, luvusta siis puuttuvat poistetut otokset. Vuoden 2012 vastaava luku on vaivaiset 8 700 kuvaa ja aiempi ennätys vuodelta 2009 11 100. Pelkkä kuvien määrä on tietysti huono kriteeri vuoden onnistumisen arviointiin, mutta yleensä huikeista tilanteista syntyy paitsi laadullisesti parempia kuvia niin myös enemmän ruutuja.

Vuosi 2014 on alkanut uusien kujeiden merkeissä. Vietän vajaat puoli vuotta Lundissa, Etelä-Ruotsissa vaihto-opiskellen. Mukana on luonnollisesti lähes täysi kameravarustus, joten alkuvuonna luvassa on kuvia hieman eteläisemmistä näkymistä.

Tässä koosteena vuoden 2013 ikimuistoisimmat kuvaushetket:

(lisää…)

Lue lisää

Usva-aamujen matematiikkaa

Tällä viikolla valokuvaajia on hellitty täydellisillä syyssäillä. Aurinkoisia päiviä ovat seuranneet tyynet yöt, jotka tähän aikaan vuodesta synnyttävät usein kuvauksellisia aamu-usvia vesistöjen ylle ja aukeille paikoille.

Näihin aikoihin auringonnousu ajoittuu etelärannikolla mukavasti noin puoli seitsemäksi, joten epäinhmillisen aikaista herätystä ei tarvita ja kuvaussession jälkeen ehtii vielä helposti töihin tai muihin pakollisiin rientoihin.

Mutta minne usva-aamuja pitäisi mennä kuvaamaan? Yleensä valokuvaajat pyrkivät suosimaan paikkoja, joissa pääsee kuvaamaan usvan läpi kohti nousevaa aurinkoa. Usvaa syntyy varmimmin pienehköille järville tai lammille, joilta pienet tuulenvireet eivät pääse puhaltamaan sitä pois.

Mitä pienempi ja suojaisampi lampi, sitä myöhemmin aurinko näkyy. Pahimmillaan valot ovat jo ohi  ja usvat haihtuneet, kun aurinko viimein suvaitsee kivuta esiin puiden takaa. Onneksi pienillä karttaharjoituksilla ja peruskoulun matematiikalla onnistumismahdollisuuksia voi parantaa rutkasti. Esimerkkinä toimii eilisaamun kuvaussessio Espoon Mössenkärrille.

(lisää…)

Lue lisää