Retkeilijän karttapalvelut

Internet on pullollaan karttapalveluita, mutta mikä niistä sopii parhaiten retkeilijän käyttöön? Tässä kirjoituksessa esitellään hyödyllisimmät karttapalvelut ja pohditaan niiden keskinäistä paremmuutta.

Retkisuunnitteluun

Kansalaisen karttapaikka

blogiin_karttapaikka

Karttapaikka on oman aikansa huipputuote, jo vuonna 1997 julkaistu Maanmittauslaitoksen maastokarttojen katselupalvelu kansalaisten käyttöön. Palvelusta löytyvät ajantasaiset maastokartat ja ortoilmakuvat koko Suomesta. Ilmakuvista kerrotaan ilahduttavasti kuvausvuosi. Lisäksi asetuksista voi laittaa näkyviin mm. kiinteistöjaotuksen ja karttalehtijaon.

Hakutoiminnon avulla voi hakea paikkoja mm. osoitteen, paikannimen ja koordinaattien perusteella. Valitulle karttapisteelle voi etsiä lähimmän osoitteen, mistä on hyötyä erityisesti silloin, kun tarvitsee tilata taksikyyti syrjäseudulle. Haluamansa pisteen karttanäkymästä voi linkittää helposti kavereilleen Tee linkki -työkalun avulla.

Palvelu hallitsee myös tärkeimmät koordinaatistomuunnokset, esimerkiksi vanhojen KKJ-koordinaattien muuntamisen uuteen ETRS-TM35FIN-tasokoordinaatistoon.

Laajempien alueiden tarkastelua hankaloittaa kankea käyttöliittymä. Karttakuvan koko on rajoitettu korkeintaan 1000×1000 pikselin kokoiseen ikkunaan. Kartalla ei voi liikkua nykyaikaisten palveluiden tavoin hiirellä raahaten vaan ainoastaan hankalasti klikkausten avulla. Myöskään zoomaus ei onnistu helposti hiiren rullasta vaan ainoastaan kartan viereisistä painikkeista.

Kansalaisen karttapaikka on retkeilijälle hyödyllisimmillään, kun täytyy tarkastella pientä, rajattua aluetta, etsiä osoitetietoja tai jakaa linkki tarkkaan karttapisteeseen. Esimerkiksi pidempien vaellusten reittisuunnitteluun se soveltuu huonommin.

Paikkatietoikkuna

blogiin_paikkatietoikkuna

Paikkatietoikkuna on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä palvelu, jossa voi katsella eri organisaatioiden julkaisemia kartta-aineistoja. Mukana on huikea määrä dataa, joista retkeilijälle ovat hyödyllisiä esimerkiksi maastokartat, ortoilmakuvat, suojelualueiden rajat ja puuston ikäluokkatiedot. Puustotiedot perustuvat Metlan julkaisemaan valtakunnallisen metsien inventoinnin tulokseen. Niistä on paljon hyötyä, kun haluaa tarkastaa nopeasti, onko suunnitellulla kulkureitillä metsää vai vihoviimeistä taimikkopusikkoa.

Käyttöliittymä on nykyaikainen: kartan liikuttelu ja zoomaus samoin kuin tasojen läpinäkyvyyden säätö ja järjestyksen vaihtaminen onnistuvat helposti hiirtä käyttämällä. Karttaikkuna näkyy koko näytön laajuisena. Palvelusta löytyy työkalut myös etäisyyden ja pinta-alan mittaukseen.

Käytän itse Paikkatietoikkunaa enemmän kuin mitään muuta karttapalvelua. Hyödynnän sitä uusien retkikohteiden etsintään ja toisaalta valitun retkikohteen tarkempaan analysointiin. Palvelu erityisen tarpeellinen omatoimiretkeilijälle tai vaikka luontokuvaajalle, joka etsii näkemisen arvoisia paikkoja myös virallisten retkeilykohteiden ulkopuolelta.

Retkikartta

blogiin_retkikartta

Retkikartta on tarkoitettu Metsähallituksen kalastus-, metsästys- ja retkeilykohteiden sekä niihin liittyvien palveluiden esittelyyn. Lähelle zoomaamalla pohjakartaksi vaihtuu Maanmittauslaitoksen maastokartta ja myös ortoilmakuvat saa näkyviin. Näin esimerkiksi retkeilyreittejä ja taukopaikkojen sijainteja voi tarkastella maastokartan päällä. Tästä on paljon hyötyä, koska maastokartalta reitit löytyvät kehnommin, eikä esimerkiksi tulipaikan tarkemmasta palveluvarustuksesta voi olla varma.

Retkikartasta on eniten hyötyä merkittyjä reittejä ja huollettuja taukopaikkoja kaipaaville retkeilijöille. Toisaalta reittien näkemisestä on hyötyä myös niitä välttelevälle kulkijalle. Palvelussa erottuvat selvästi myös suojelualueiden mahdolliset rajoitusosat, jotka on syytä tarkistaa aina ennen retkelle lähtöä.

Google Maps / Earth

blogiin_google

Googlen karttapalvelut eivät sisällä retkeilijälle tärkeitä maastokarttoja, mutta ilma- ja satelliittikuvat kattavat koko maapallon vaihtelevalla resoluutiolla. Juuri maailmanlaajuinen kattavuus onkin Googlen kovin valtti; siitä on hyötyä, jos suunnittelee retkiä ulkomaille.

Toinen Googlen erityisominaisuus on Street View eli katunäkymä, jonka avulla pääsee katselemaan paikkoja katutasosta. Ihan pienimpiä teitä ei ole kuvattu, mutta isommankin tien ympäristöä katselemalla saa hyvän käsityksen paikallisista maasto-oloista. Lapin-vaelluksen suunnittelussa tästä voi olla paljonkin iloa. Katunäkymän ansiosta voi myös tarkistaa etukäteen, miltä näyttää esimerkiksi retkikohteeseen johtavan pikkutien risteys tai bussipysäkki, jolla on tarkoitus jäädä pois.

Google Earth -ohjelma näyttää Panoramio-palveluun ladattuja geotägättyjä valokuvia. Ainakin suosituimmilta retkikohteilta löytyy kartalta mukavan paljon kuvia, joita voi hyödyntää parhaiden kuvakulmien etsinnässä. Kuvien jakautumisesta voi myös päätellä hieman kohteiden kävijämääriä ja siten halutessaan välttää pahimpia turistirysiä.

Mukaan maastoon

Pikakartta.fi

blogiin_pikakartta

Pikakartta on tänä syksynä julkaistu näppärä palvelu, jossa voi helposti tehdä tulostettavia maastokarttatiedostoja. Ensin asetetaan mittakaava ja paperin koko ja sen jälkeen valitaan kartalta tulostettava alue. Kartta voidaan tallentaa yhdellä klikkauksella PDF-tiedostoksi, joka sisältää kartan valitulta alueelta sekä mittakaavajanan.

Palvelu perustuu nerokkaaseen PHP-sovellukseen, joka muuntaa Maanmittauslaitoksen vektorimuotoisen maastotietokannan PDF-tiedostoksi, jossa kartan värit ja symbolit on visualisoitu hyvin samankaltaisesti kuin Maanmittauslaitoksen omissa rasterikartoissa. Eroja on lähinnä pienissä yksityiskohdissa kuten vesistöjen sinisen tummuudessa.

Tein itse aiemmin vaelluskartat lataamalla Quantum GIS -ohjelmaan Maanmittauslaitoksen peruskarttarastereja, mutta Pikakartan julkaisun jälkeen olen siirtynyt lähes pelkästään sen käyttöön. Ainoastaan silloin, kun tarvitsen kartalle lisäinformaatiota, kuten metsätietoja tai Natura-alueiden rajoja, teen kartat GIS-ohjelmalla.

Kartat.hylly.org

blogiin_hylly

Sivustolta voi ladata Garminin GPS-laitteeseen ilmaiseksi Maanmittauslaitoksen maastokartan näköiset vektorikartat koko Suomesta. Vastaava aineisto kaupallisena versiona maksaa useita satasia, ja esimerkiksi itselleni näiden karttojen julkaisu oli kynnyskysymys GPS-laitteen hankintaan.

Yhteenveto

Jokaisella karttapalvelulla on retkeilijän näkökulmasta omat heikkoutensa ja vahvuutensa, joten yhtä kaiken kattavaa palvelua ei ole vielä keksitty. Itse käytän retkikohteiden etsintään eniten Paikkatietoikkunaa. Kun kohde on selvillä, hyödynnän retken tarkempaan suunnitteluun sekä Paikkatietoikkunaa, Retkikarttaa että Google Earthia. Lopuksi tulostan maastoon lähtevät kartat Pikakartan avulla ja GPS-laitteesta löytyvät jo valmiiksi Kartat.hylly.orgin maastokartat.

Kommentteissa saa mieluusti vinkata karttapalveluista, jotka tästä listauksesta vielä puuttuvat!

2 kommenttia

    1. Teemu huhtikuu 21, 2015 at 11:54

      Kiitti vinkistä, tuo onkin hienosti tehty palvelu. Hyvin näyttää peruskartta taipuvan suunnistuskartan väritykseen. Tuosta voi olla harrastelijasuunnistajalle hyötyä, kun näkee ihmisten reitinvalintoja.

      Vastaa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *