Kylmän kevään kuvasatoa

Ennätysmyöhäinen kevät vaihtui lopulta kesäksi, vaikka välillä alkoi usko loppua toukokuisten lumimyräköiden keskellä. Koleista säistä huolimatta vietin toukokuussa tuttuun tapaan mahdollisimman paljon aikaa ulkona. Vuoden paras retkeilyaika – koivunlehtien puhkeamisesta hyttyskesän alkuun – osui tänä vuonna Etelä-Suomessa vasta toukokuun jälkipuoliskolle.

Kevään vehreyttä odotellessa kuvailin pitkästä aikaa lintujen kevättouhuja. Uusi teleobjektiivi motivoi nousemaan vapaina aamuina kukonlaulun aikaan. Mikäpä olisikaan mukavampaa kuin aloittaa viikonloppu  kierimällä hanhenkakassa  nauttimalla tyynestä kevätaamusta tutuilla Mätäjoen lintupaikoilla. Kameran eteen päätyivät mm. aamuhämärissä uiskentelevat telkät ja hyvinsyönyt fasaani.

Vappu-Viro

Huhtikuu vaihtui toukokuuksi varsin koleassa, jopa talvisessa säässä. Lähdin etsimään kevättä Suomenlahden eteläpuolelta. Ei voittoa silläkään arvalla. Haapsalussa pyrytti yhtenä päivänä kunnolla lunta, eikä muutenkaan lämmöllä juhlittu. Kattohaikarat kärvistelivät pesällään kovassa pohjoistuulessa. 

Viron luontokohteet ovat silti aina käymisen arvoisia. Olen reissannut Virossa vuokra-autolla muutamana keväänä, eikä koskaan ole tarvinnut pettyä. Varmasti myös pyöräretkelle maasta löytyisi huikeita reitinvalintoja. Tällä kertaa retkikohteet sijoittuivat pääosin Läänemaan maakuntaan eli Länsi-Viroon.

Puhtu-Laelatu looduskaitseala, Virtsu. Yksi Viron hienoimmista lehdoista ei ollut vielä vappuna parhaimmillan.
Matsalun kansallispuistoa Keemun lintutornin edustalta kuvattuna. Matsalu on Euroopan tärkeimpiä lintukosteikkoja.
Matsalun kartanon rauniot Keemun lähistöllä.
Marimetsa raba, valtava suoalue Läänemaalla Ristin lähellä.
Nõva-Uuejõe maastikukaitseala Viron pohjoisrannikolla matkalla Tallinnaan.

Yö Kytäjä-Usmin metsissä

Vihdoin toukokuun puolivälissä alkoi kevät saapua Uudenmaan leveysasteille. Kävin yhden yön retkellä Hyvinkäällä sijaitsevalla Kytäjä-Usmin metsäalueella. Lukuisien lampien ja järvien kirjoma alue muistuttaa topografialtaan Nuuksiota, mutta metsäautoteiden verkosto on tiheä ja suojelualueita harvassa. Aivan koskemattoman luonnon tunnelmaan ei hakkuiden seassa talsiessa päässyt, mutta Suolijärven rannalta löytyi oikein idyllinen telttapaikka vailla muita kulkijoita.

Lintukonsertti herätteli tyyneen aamuun jo varhain ennen auringonnousua. Kömmin ulos teltasta nautiskelemaan. Yhtä hienoja aamuja ei osu vuoteen kuin kourallinen, eikä niistäkään montaa ehdi viettää luonnossa.

Viikko Etelä-Savossa

Viikkoa jäidenlähdön jälkeen Puulan saaristossa ei juuri ihmisiä näkynyt. Saimme nauttia saariston luonnonrauhasta kokonaisen viikon. Säiden puolesta reissuun osui kevään ainoa lämmin jakso.

Älkää vain kertoko kenellekään, että toukokuu on mökkeilykuukausista paras kaikilla kriteereillä. Maastossa liikkuminen on aluskasvillisuuden puuttumisen takia helppoa. Säät ovat useammin poutaisia kuin keskikesällä. Hyttysistä ei ole kiusaa. Valoa riittää ympäri vuorokauden. Ja tosiaan, hiljaisuudesta saa nauttia ilman ihmismassoja, jotka juhannuksen jälkeen vyöryvät päristelemään jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan. (Enpä itsekään ole pärinään syytön, käytin viikon aikana jokusen kerran moottorivenettä.)

Kirjosieppo saapui pesimään pihapönttöön.

Ison Paatsalon Korppivuori tyynenä kevätiltana.

 

Samainen nyppylä järveltä päin kuvattuna.

Kohti kesää

Vaikka vuoden mukavimmat retkeilysäät ovat ohi, kannattaa luonnossa edelleen liikkua. Varsinkin valoisina kesäöinä. Kun kuljet öisessä metsässä, voit olla varma, että sinua tarkkaillaan:

Sarvipöllön (Asio otus) poikanen.
Facebooktwittergoogle_pluspinterestFacebooktwittergoogle_pluspinterest

2 kommenttia kirjoitukseen “Kylmän kevään kuvasatoa

    1. Kiitos! Kommenttisi oli jostain syystä joutunut roskapostikansioon, pahoittelut. Palasin juuri viime viikolla ruskavaellukselta Lapista, tarinaa ja kuvia tulossa toivottavasti lähiaikoina. 🙂

Kommentoi