Kuvia itsenäisyyspäivän retkiltä

Suomi täyttää tänään sata vuotta. Itsenäisyyspäivänä muistellaan perinteisesti menneitä, joten palataan hetkeksi ajassa taaksepäin. Ei kuitenkaan aivan sadan vuoden taakse, vaan vuosiin 2011-2013. Niinä aikoina vietin vuoden jokaisen juhlapyhän maastossa. Itsenäisyyspäivän tienoo tarjosi mahdollisuuden pidennettyyn viikonloppuun alkutalven sinisessä hämärässä.

Rannikolla alkutalvet ovat tyypillisesti lauhoja ja kosteita, mutta sisämaassa talvifania saattaa onnistaa. Suuntasin itsenäisyyspäivän retkeni Pirkanmaalle. Siellä ilmasto on mantereisempi ja luontokohteet riittävän laajoja muutaman päivän vaellukselle. Matka-aika pääkaupunkiseudulta on kuitenkin kohtuullinen.

Alkutalven retkillä kannattaa hyödyntää maastoon rakennettuja laavuja ja kotia. Mukana kannettavana majoitteena voi hyvin toimia teltan sijaan esimerkiksi tarppi tai loue. Hyttysiä ei tarvitse talvella väistellä, eikä metsämaastossa tuulikaan ole ongelma.

Vuonna 2011 joulukuu alkoi lumettomana. Seitsemisen kansallispuistoon saavuttuani sää kirkastui ja kylmeni. Aurinko ylsi vaivoin puiston vanhoihin metsiin. Yli 400-vuotiaiden elävien puiden ja vielä vanhempien kelojen mittakaavassa satavuotinen itsenäisyyden aika on lyhyt jakso.

Parin kylmän yön jälkeen heräsin laavulta osin valkeaan maisemaan. Ensilumi oli kuorruttanut myös ikipetäjien reunustaman läheisen Liinalamminnevan.

Seuraavana vuonna itsenäisyyspäivää vietettiin erinomaisen talvisissa tunnelmissa. Taksi jätti ryhmämme Helvetinjärven kansallispuistoon Haukanhiedan läheisyyteen. Kuski kyseli moneen kertaan, aiommeko todella selvitä kovissa pakkasissa neljä päivää. Sanoi tulevansa noutamaan, jos joudumme hätätilanteeseen. Huoli oli toki turha, vaikka sääennuste uhkaili -20 asteen lukemilla. Ihan niin kylmää ei tullut ja talvimakuupussilla selvisi hyvin louekankaan alla.

Seuraavat päivät jatkuivat samanlaisissa merkeissä. Kahlasimme lumihangessa metsien ja soiden halki. Lumisateet olivat kuorruttaneet myös puut kauttaaltaan. Harvinaisen hienoja talvipäiviä.

Talvesta 2013-2014 tuli lähes ennätyksellisen lauha, mutta sitä ei vielä joulukuussa olisi arvannut. Ruovedellä pyrytti sakeasti lunta jäädessämme bussista Siikanevan lähistöllä. Keitinvesiä sai tosissaan kaivaa suon jäätyneistä rimmikoista.

Itsenäisyyspäivän aamu valkeni Jaarikanmaan laavulla sinivalkoisena. Siikanevan alkutalvinen autius ja täydellinen hiljaisuus tekivät vaikutuksen. Pääkaupunkiseudun luonnossa esimerkiksi lentomelu on lähes jatkuvaa. Jos tänä talvena saadaan lunta, ehkäpä palaan Siikanevalle suksien kera.

Myös Siikanevan lähialueet tarjosivat nähtävää. Lopulta pilvinen sää kirkastui ja ennen paluuta kaupunkiin saimme ihailla kuutamoyön tunnelmaa.

Alkutalvi on arvoituksellista aikaa: olosuhteet voivat olla mitä tahansa karmean vedenpaisumuksen ja kuulaiden pakkaspäivien väliltä. Jos jonain vuonna sääonni suosii, kannustan kokeilemaan itsenäisyyspäivän viettoa maamme luontoa juhlistaen.

Facebooktwittergoogle_pluspinterestFacebooktwittergoogle_pluspinterest

2 kommenttia kirjoitukseen “Kuvia itsenäisyyspäivän retkiltä

  1. Hauska yhteensattuma, että oltiin näemmä tuona samana kylmänä itsenäisyyspäivänä Helvetinjärvellä 🙂 olin apen kanssa kolme yötä hawu-teltassa siinä Iso-Ruokejärvellä ja Haukanhiedalla.. Oli oikein kamina mukana 😉 oli kyllä upeaa kuljeskella siellä muuten, paitsi että vaelluskengissä meinasi varpaat palella, kun ei ollut vielä kunnon talvikenkiä…

    1. Kappas, ei satuttu törmäämään, olimme 6.-7.12.2012 yötä juuri Ison Ruokejärven telttapaikalla. 🙂 Louekuva on siitä. Mulla oli jalkineina Nokia Kairat ja tulivat tarpeeseen. Onneksi löytyi retkikavereillekin sellaiset lainaan, olisi neljässä päivässä jo ehtineet jalat paleltua.

Kommentoi