Kevyt teltta kahdelle: Tarptent Double Rainbow

Koska perheeseen kuuluu nykyään kaksi mielipuolta innokasta retkeilijää, oli aika hankkia kunnollinen ja kevyt teltta, johon mahtuisi kaksi henkeä ilman perheriitaa. Omistin ennestään kohtalaisen toimivan kahden hengen teltan, Hannah Lite Desert 2:n. Siihenkin kyllä menee mukavasti kaksi henkeä, mutta kolme asiaa kaipasi parannusta:

  • Sisäteltta pystytetään ennen ulkotelttaa – sateella ongelma.
  • Ainoa ovi on teltan sivulla – jos seinän puolelta haluaa ulos, pitää ruhjoa kaveri.
  • Painoa on 2,25 kg – ihan ok mutta silti tarpeettoman paljon.

Kun maastoöitä kertyy vuodessa vähintään 30-40, kannattaa majoitteeseen panostaa. Uutta telttaa lähdettiin etsimään tiukoilla kriteereillä:

  • Kahdelle mukavasti tilaa.
  • Korkeutta sen verran, että teltassa mahtuu istumaan.
  • Oviaukko tai -aukot suunniteltu niin, että teltasta pääse ulos toista tallomatta.
  • Kestää satunnaista avotunturikäyttöä sulan maan aikaan.
  • Hyttystiivis.
  • Sisäteltta, jos sellainen on, pystytetään yhdessä ulkoteltan kanssa.
  • Pystytettävissä ilman vaellussauvoja (sauvat ovat yleensä mukana vain tunturivaelluksilla).
  • Painoa mieluiten korkeintaan 1,5 kg.
  • Hintaa mieluiten alle 400 euroa.

Vaihtoehdot vähissä

Tässä ei siis etsitty telttaa talviretkille, vaan kolmen vuodenajan olosuhteisiin Etelä-Suomeen ja Lappiin. Mahdollisille vaativammille reissuille voi vaikka lainata järeämmän majoitteen. Myrskyisä avotunturi on retkillämme harvinainen poikkeustapaus, mutta jonkinlaista tuulenkestoa vaaditaan. Huomattava osa käytöstä on viikonloppuretkiä Etelä-Suomen helpoissa oloissa, joissa ainoa haaste majoitteelle on hyttystiiveys. Tämä vaatimus kuitenkin pudotti avoimemmat majoitteet, kuten laavut ja tarpit, pois vaihtoehtojen joukosta.

20130818_2019-04_181
Elokuinen avotunturileiri edustaa teltan vaativinta käyttöä. Kuvassa vanha Hannah-kupoli. Tarvantovaaran erämaa 8/2013.
20110612_0916-10_007
Tyypillisempi käyttötapaus: suojainen leiripaikka hyvällä säällä, teltta mukana ainoastaan hyttysten takia. Gåsgrundet, Espoo 6/2011.

Pienen googlettelun ja foorumikatsauksen jälkeen tuli aika pian selväksi, ettei Suomesta saisi haluamamme kaltaista majoitetta. Ehkä lähimmäksi pääsee Hilleberg Anjan 2, joka painaa 1,8 kg ja kestää taatusti kaikkia kolmen vuodenajan tunturiolosuhteita. Hinta on kuitenkin suolainen, yli 600 euroa, ja teltta painaa hieman toivottua enemmän. Se on myös tarpeettoman järeä useimmille retkillemme, vähän heppoisempi riittäisi 90 % käyttötapauksista.

Lähes kaikki Suomessa myytävät teltat (festaritelttoja lukuunottamatta) ovat kaksikerrostelttoja, siis niissä on sisä- ja ulkoteltta erikseen. Teoriassa tämä lisää jonkin verran lämpimyyttä ja ehkäisee kondenssivedestä syntyviä ongelmia. Päädyin lukemaan artikkelin, jossa yksikerrostelttojen kondenssiongelmaa ei pidetty erityisen pahana. Ehkä tällaisessa helpohkossa käytössä ei tarvita kaksikerrostelttaa?

Sitten törmäsin eräässä foorumikeskustelussa Ameriikan ihmeeseen, joka näytti täsmäävän hakukriteereihin täydellisesti. Tarptent on pieni ja innovatiivinen valmistaja, jonka tuotteet on suunnattu kevytretkeilijöille. Tarptent Double Rainbow on kahden hengen yksikerrosteltta, jonka speksit ovat lupaavat:

  • Paino 1,17 kg.
  • Pohjan leveys 127 cm, pituus 224 cm ja teltan lakikorkeus 105 cm.
  • Pystytettävissä ilman vaellussauvoja (yksi pitkittäissuuntainen kaari), mutta sivuilla on paikat sauvoille, jos halutaan parempaa tuulenkestoa.
  • Asettamalla vaellussauvat poikittain lyhyille sivuille tulee teltasta itseseisova.
  • Hyttystiivis.
  • Kaksi ovea ja pientä absidia.
  • Hyvällä säällä molemmat ovet voi rullata kokonaan auki, hyttysverkko pitää silti ötökät poissa.
  • Väri vihertävänharmaa (keltaista kaaritunnelia lukuun ottamatta) , sulautuu hyvin maastoon.

20140501_1913-01_114

Isot pojat Internetissä tiesivät kertoa teltan kestävän vaellussauvoilla tuettuna koviakin tuulia. Vaellussauvat ovat aina mukana avotunturiin suuntautuvilla vaelluksilla – eli juuri silloin kun lisätukevuutta tarvitaan. Sen sijaan parin yön retkillä lähimetsissä ei sauvoja ole matkassa, mutta eipä silloin tarvita tukevaa majoitettakaan. Täydellistä!

Aurinkoisilla kesäretkillä tuntuu typerältä kantaa painavaa telttaa vain siksi, että on pakko suojautua hyttysiltä. Mieluummin teltassa ollessakin katselisi kesäillan järvinäköalaa kuin teltan seinää. Double Rainbowin rakenne mahdollistaa avarat näkymät kahteen suuntaan hyttystiiveyttä uhraamatta.

Tilauksen kulku

Tilasimme teltan suoraan valmistajalta. Postikulujen kanssa hintaa tuli 369 dollaria, josta tullien ja alvien jälkeen kertyi maksettavaa 370 euroa. Teltoille on muuten yllättävän korkea tulli, 12 %. Arvonlisävero 24 % maksetaan koko summasta tulli mukaanlukien eli kaava on 1,24 * [1,12* (teltan hinta + teltan toimituskulut)]. Silti vielä aika paljon vähemmän kuin verrokkimme Hilleberg.

Tullin kanssa asiointi on nykyään helppoa: tavaran voi tullata netissä. Vaikeinta oli selvittää, mihin luokkaan teltta mahtaa kuulua. Googlen ja DDS/TARIC-palvelun avulla onnistuin selvittämään, että oikea luokka on 6306220000, joka on hieman monimutkaisen polun takana:

XI JAKSO TEKSTIILIAINEET JA TEKSTIILITAVARAT

63 RYHMÄ MUUT SOVITETUT TEKSTIILITAVARAT; SARJAT; KÄYTETYT VAATTEET JA MUUT KÄYTETYT TEKSTIILITAVARAT, JALKINEET JA PÄÄHINEET; LUMPUT

I. MUUT SOVITETUT TEKSTIILITAVARAT

6306 Tavarapeitteet, ulkokaihtimet ja aurinkokatokset; teltat; purjeet veneitä, purjelautoja tai maakulkuneuvoja varten; leirintävarusteet

– teltat

6306 22  synteettikuitua

Tulliselvityksen jälkeen paketti toimitettiin ovelle asti parissa päivässä. Yhteensä toimitusaika oli noin kaksi viikkoa, siis varsin kohtuullinen.

Saumat kuntoon

Amerikkalaisissa teltoissa on yksi huono puoli eurooppalaisiin verrattuna. Niiden saumoja ei ole tiivistetty, joten teltta ei pidä täydellisesti vettä suoraan tehtaalta tullessaan. Saumojen tiivistäminen eli seam sealing on siis tehtävä itse. Siihen tarkoitukseen sopivaa silikonia saa suomalaisistakin verkkokaupoista, esim. Varuste.netistä ja Scandinavian Outdoor Storesta.

Paikallisesta retkeilyliikkeestä löytyi Sea To Summit Ultra Seamsil -tuubi. Pari YouTube-videota katsottuamme homma näytti yksinkertaiselta. Niin kädetön ei voi olla, etteikö operaatio onnistuisi. Pystytimme teltan mökin pihaan ja aloimme levittää silikonia sauma saumalta.

20140412_1750-50_018
Tuubista silikonia saumaan…
20140412_1752-48_028
…ja sitten suditaan siistiksi.

Tuubin mukana tullut levityskärki osoittautui hieman turhan kapeaksi, levällä sudilla olisi saanut siistimpää jälkeä. Aika nopeasti tuli selväksi, ettei 42 gramman tuubi riittäisi ihan kaikkiin saumoihin. Levitimme silikonia tärkeimpiin ja jätimme teltan yöksi ulos. Luontoäiti järjesti parahiksi vesisateen. Aamulla teltan lattialle oli kertynyt muutama pisara vettä. Pari sivusaumaa vaati lisää silikonia, saumaus hoidettiin loppuun kaupungissa. Uusi sadetesti on vielä tekemättä, mutta kaiken järjen mukaan teltta pitää nyt vettä.

20140413_1019-23_004
Tummasta kohdasta oli tihkunut vettä läpi.

Maastokokemusta

Teltalla on nyt takana noin viikon verran maastoöitä. Tässä sekalaisia havaintoja:

  • Sivusuunnassa teltan leveys riittää juuri kahdelle hengelle. Ylimääräistä tilaa ei jää kovin paljon, mutta ei tarvitsekaan.
  • Pituussuunnassa tilaa on huomattavan paljon. 175-senttiselle nukkujalle teltan päätyyn jää kymmeniä senttejä tilaa, johon voi sijoittaa varusteita.
  • Tyhjä tila kannattaa jättää mieluummin pääpuolelle kuin jalkopäähän. Jos pää on liian lähellä teltan päätyä, tulee telttakangas lähelle naamaa ja siihen kertyy kosteutta.
20140416_0841-47_009
Rojukasa teltan päädyssä. Kuvassa näkyvät myös teltan sivuilla olevat hyttysverkot, jotka pitävät ötökät loitolla.
  • Pahaa kondenssiongelmaa ei ole vielä havaittu. Eräänä todella kosteana yönä teltta keräsi suunnilleen saman verran kosteutta kuin kavereiden kaksikerrosteltat.
  • Teltta ei ole pakkasella läheskään yhtä lämmin kuin tiiviimpi kaksikerrosteltta. Eipä sitä tosin talvikäyttöön hankittukaan, Kattoon kiinnitettävä sisälakana saattaa lisätä hieman lämpöä, mutta on vielä kokeilematta.
  • Pystyttäminen on helppoa ja nopeaa myös yksin. Hyvät kiristysnarut kulmissa mahdollistavat kankaan pingottamisen kireälle. Kiiloja tarvitaan vain kuusi kappaletta.
  • Pystyttäminen itseseisovaksi vaellussauvoilla vaatii melko pitkät sauvat, muistaakseni yli 140 cm.
20140416_0854-10_018
Pystytys itseseisovaksi vaellussauvoilla.
  • Teltta selvisi peruspystytyksellä ilman vaurioita n. 10 m/s tuulesta. Tuulenkestoa lisäävä pystytysvaihtoehto, jossa vaellussauvat tulevat pystyyn teltan sivuille, on vielä kokeilematta.
  • Vetoketjuissa on naurettavan pienet metallivetimet. Jatkopalat täytyy askarrella itse.
  • Pohja on todella liukas. Vähänkin viettävä telttapaikka saa makuualustat luisumaan paikoiltaan. Korjaamme ongelman sutimalla pohjaan silikoniraitoja.

Toistaiseksi teltta on vastannut odotuksia mainiosti. Palaan asiaan myöhemmin, kun kokemusta kertyy pitkäaikaisemmasta käytöstä. Kysymyksiä voi esittää blogin kommenteissa. Teltasta löytyy muuten runsaasti videomateriaalia YouTubesta, kannattaa tutustua jos  yksityiskohdat askarruttavat.

18 kommenttia

  1. Marika toukokuu 12, 2014 at 17:24

    Meillä on myös yksikerrosteltta kesäkelille (BD firstlight). On siinä toki nukuttu pikkupakkasellakin. En pidä kondenssiongelmaa kovinkaan suurena tekijänä majoitteen keveyteen ja helppokäyttöisyyteen nähden.

    Vastaa
    1. Teemu toukokuu 12, 2014 at 21:14

      Hyvä kuulla, että joku vakavasti otettava vaeltaja käyttää menestyksekkäästi yksikerrostelttaa!

      Vastaa
      1. Marika toukokuu 13, 2014 at 09:33

        Siis mikä? 😛

        Oon joskus rapsutellut aamulla katosta huurteet pois, eikä se sinänsä haittaa. Meillä on myös saumat käsitelty. Jos sataa oikein paljon, pari pisaraa saattaa tippua sisälle. Niitä inhoan eniten. Naamalle tippuva pisara ei ole yöllä kiva, vaikka niitä tulisi vain kaksi. Aika pieni ongelmahan tuo oikeasti on. Tuultakin kestää ihan kiitettävästi, mutta avotunturiin ja myrskyvaara-alueille otan kyllä hillebergin.

        Vastaa
        1. Teemu toukokuu 13, 2014 at 19:12

          Huurretta oli täälläkin katossa pakkasyön jälkeen, se ei vielä menoa haitannut. Kunhan ei sadekelillä montaa pisaraa tihkuisi läpi, niin saisi nukuttua. Kokonaan puurajan yläpuolelle en ehkä uskaltaisi tällä lähteä, mutta onneksi melkein kaikissa Suomen erämaissa pääsee koivuvyöhykkeelle karkuun, jos avontunturissa tulee luonnolta pataan. Kuukauden päästä ehkä selviää, miten teltan käy pohjoisen tuulissa. 🙂

          Vastaa
          1. Teemu toukokuu 13, 2014 at 22:19

            Huhuh, aikamoinen myräkkä, ei tuokaan teltta ihan heppoinen ole!

  2. Lasse lokakuu 2, 2014 at 15:39

    Yritit tiivistää teltan laimentamattomalla silikonilla. Kuvastasi näkyy, kuinka vesi on imeytynyt silikonikerroksen alle. Valmistajan ohjeen mukaan silikoni laimennetaan tärpätillä, jolloin se imeytyy saumaan ja tekee siitä vettähylkivän.

    Tavallinen homesuojattu rakennussilikoni kelpaa mainiosti ja on paljon halvempaa kuin retkeilykauppojen pikkutuubeissa myytävä, käytännössä sama aine.

    Oma Double Rainbowni ei ole vuotanut tipan tippaa oikein käsiteltynä. Siitä muuten tuli kerralla suosikkitelttani, vaikka minulla on kymmenkunta muuta, paljon kalliimmat Hillebergit ja Expedit mukaan lukien.

    Vastaa
    1. Teemu lokakuu 3, 2014 at 18:54

      Mielenkiintoista, saattaapa olla että tein homman sitten väärin. Kuvittelin tuon retkeilykaupan silikonin käyvän sellaisenaan ja niin sitä moni näytti nettijuttujen perusteella käyttävän. No, kovin pahaa vahinkoa ei tainnut käydä sillä lisätiivistyksen jälkeen teltta on pitänyt täysin vettä.

      Vastaa
  3. Anna toukokuu 4, 2015 at 12:25

    Mitkä ovat kokemuksenne teltasta näin noin vuoden käytön jälkeen? Vaikuttaa mielenkiintoiselta telttavalinnalta! Kiitos perinpohjaisesta ostoprosessin ja teltan kuvauksesta!

    Vastaa
    1. Teemu toukokuu 5, 2015 at 13:16

      Nyt vuoden käytön jälkeen teltta on edelleen ehjä ja pitää vettä. Maastoöitä teltalla on takana nyt reilut 30. Testaamatta on vieläkin käyttö kovissa tuulissa, n. 10 m/s taitaa olla kovimmat lukemat. Sellaisissa oloissa teltta ei juuri huoju, vaikka mitään vaellussauvavirityksiä tai edes naruja ei olisi käytetty. (Juuri vappuviikonloppuna tuli yövyttyä kolme yötä saariston tuulissa, narujen unohtuminen kotiin ei haitannut.)

      Yksi uusi havainto, jota ei tässä blogitekstissä käsitelty: Kattoon kiinnitettävä sisälakana on ollut kylmänä vuodenaikana käytössä. Se painaa muistaakseni n. 150 g, mutta lisää teltan lämpimyyttä merkittävästi ja vähentää kattoon kertyvän kondessiveden/jäähileen tippumista aamulla päälle. Tosin kondenssivesi ei ole vähänkään tuulisissa oloissa ollut mainittava ongelma.

      Eli edelleen olen tyytyväinen, ja uskaltaisin lähteä vaeltamaan teltan kanssa vaikka avotunturiin. On se kerran avotunturileirissä jo käväissytkin: http://www.luonnonvalo.net/wp-content/gallery/muotkatunturi-62014/20140608_0036-22_004.jpg

      Vastaa
  4. Plom elokuu 6, 2015 at 15:43

    Siis maksoit 370 € veroa?

    Vastaa
    1. Teemu elokuu 7, 2015 at 08:14

      Ei, vaan maksoin yhteensä 370 € sisältäen teltan, kotiinkuljetuksen, tullin ja alvin. Eli teltan+kuljetuksen hinta dollareina (369) oli aika tarkkaan sama kuin lopullinen hinta euroina.

      Vastaa
  5. Marko syyskuu 5, 2015 at 08:45

    Milenkiintoinen teltta ja jutttu. Vahinko vain, että näiden valuuttakurssien vallitessa ja tullien sun muiden kera tämänkin hinta karkaa käsistä. Oma laskelmani annetun kaavan mukaan on 509 € (telttapaketissa optioina hiilikuitusalko, silikoni ja kattolakana). Eroa puoli kiloa painavampaan, mutta vastaavasti selvästi tukevamman oloiseen Hillebergin Anjan 2:een jää enää alle viisi kymppiä. (Hille -15% alennuksella 577 € tunnetusta retkivarustekaupasta.)

    Vastaa
    1. Teemu syyskuu 7, 2015 at 16:11

      Totta, valuuttakurssin pienikin muutos vaikuttaa aika paljon teltan hintaan. Anjan on tuolla hinnalla varmasti hyvä valinta – etenkin jos liikkuu usein rajummissa tuulioloissa.

      Vastaa
  6. Antero toukokuu 13, 2016 at 06:14

    Yksikerrosteltan etuja on tosiaan keveys, helppous ja tilavuus, jotka korostuvat kesällä ja lämpimän makuupussin kanssa. Olen kahden viikon avotunturiretkilläni käytellyt vuosia ihan yksinkertaista vanhaa hylättyä halpisharjatelttaa, jonka kattoon olen ommellut muovikalvon, Myräkässä kyllä riuhtoo ja vuotaakin, mutta teltta ja mies ovat vielä kestäneet.

    Vastaa
    1. Teemu toukokuu 13, 2016 at 07:56

      Oho, aikamoista! Hieno osoitus siitä, että vanhoillakin varusteilla voi selvitä tunturissa, jos tietää mitä tekee.

      Vastaa
  7. Pertti heinäkuu 14, 2017 at 11:45

    Pieni kysymys: Onko sinulla kokemusta siitä, pysyvätkö pienet syyskesän paholaiset eli polttiaiset teltan ulkopuolella?

    Vastaa
    1. Teemu heinäkuu 15, 2017 at 10:10

      Teltan ötökkäverkko on aika tiheää, mutta jostain polttiaisia on aina telttaan päässyt. Onneksi ne eivät siellä hyökkäile kuten ulkona.

      Vastaa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *