Joulukuun valoa ja pimeyttä

Retkeilytauko ehti venyä loppusyksyn pimeydessä jo yli kahden kuukauden mittaiseksi. Viimeksi elämääni on mahtunut yhtä pitkä jakso ilman maastoöitä talvella 2008-2009. Viikonloppuna 19.-20.12. ehdin vihdoin yöksi ulos, eikä tälläkään kertaa tarvinnut pettyä.

Auringon paistaessa lumeton maisema näyttää kertaluokkaa vähemmän ankealta. Kun lauantaille oli luvattu kirkasta säätä, ei retkelle lähtöä tarvinnut kahdesti miettiä. Jo kävely aurinkoista hiekkatietä pitkin piristi sisällä vietettyjen viikkojen jälkeen.

20151219_1139-50_004

Metsä oli sateiden jäljiltä märempi kuin keväällä lumien sulamisen aikaan. Olimme varustautuneet kumisaappailla, mutta nekään eivät auta, jos on kaupunkielämän jäljiltä kömpelö kuin puupökkelö. Heti 200 metriä maastossa käveltyämme astuin metrin syvyiseen vesikuoppaan. Toinen saapas täyttyi raikkaasta 0-asteisesta suovedestä. Könysin lammen rantaan huoltotauolle.

20151219_1314-22_054

Tämän takia vaihtosukat kannattaa pakata lyhyellekin retkelle. Niksi-Pirkka: kuivat sukat voi näppärästi suojata kastuneen saappaan kosteudelta vetämällä jalkaan muovikassin. Sen on hyvä olla aika lujaa tekoa, jotta kävely ei kuluta sitä puhki.

20151219_1440-12_124

Jatkoimme matkaa vuolaana virtaavalle metsäpurolle. Matalalta paistavan auringon säteet kurottivat vaivoin kuusikkoiseen purolaaksoon.

20151219_1413-45_072

Kuvauksissa vierähti hyvä tovi. Lammen rantaan palattuamme laskevan auringon valo sai metsän hehkumaan kultaisena. Näkymä oli kuin juhannusiltana, lämpötilakaan ei montaa astetta kylmempi.

20151219_1441-41_111

Matka jatkui hämärtyvässä illassa kallioiden ja notkelmien vuorotellessa. Pieni korpinotko kätki sisäänsä aarteen: suppilovahveroita! Ei ole tavatonta löytyää suppiksia joulukuussa, mutta harvoin niitä sentään näkee kuun 19. päivä.

20151219_1505-27_118

20151219_1547-21_130

Puolikuu nousi valaisemaan tietämme. Aukeilla paikoilla näki pitkään kulkea ilman valoa, lopulta oli kaivettava otsalamppu polun sukeltaessa tiheämpään metsään. Hetkeä myöhemmin leirilampi häämötti jo harvan kuusikon takaa.

20151219_1658-49_150

Lämpötila oli pudonnut niukasti pakkaselle. Lammen pinnalle alkoi muodostua ohutta riitettä. Otava keikkui lammen yllä pohjoistaivaalla. Jään kuviot heijastelivat kuunvaloa. Kiersin lampea ympäri kameran kanssa ja tähtäsin vuoroin kuun, tähtien ja lammen suuntaan. Ohut pilviharso häiritsi hieman tähtikuvauksia, mutta en valita. Näin upeat yöt ovat mustina talvina harvinaista herkkua.

20151219_1801-02_168

20151219_1916-32_292
Behind the scenes.

20151219_2007-49_204

Alkuyöstä palelin hiukan ohuella makuupussilla. Sitten ennustettu lämpötilan nousu toteutui: aamulla mittarissa oli jo lähes +10 astetta. Yön taianomainen maisema oli muuttunut kosteaksi harmaudeksi.

20151220_1136-40_239

Tihkusateinen ankeus ahdistaa vähemmän, kun sen kohtaa ulkona raitista ilmaa hengittäen ja hiljaisuutta kuunnellen. Kannatti lähteä.

Alla muutama maisemakuva retkeltä. Niiden myötä mukavaa joulua ja onnellista uutta vuotta kaikille lukijoille!

2 kommenttia

  1. Mika joulukuu 24, 2015 at 10:24

    Hyvä sienisaalis. Talvikausi alkaa muuttua tosi pitkäksi syksyksi, mutta toisaalta tähtitaivas näkyy hiukan paremmin. Lunta ja lumikuvia odotellessa, Hyvää Joulua!

    Vastaa
    1. Teemu joulukuu 27, 2015 at 11:01

      Näinhän se menee. Lunta täytyy nyt lähteä hakemaan pohjoisesta, illalla hyppään yöjunaan. Toivottavasti tuomisina muutama lumikuva. Hyvää uuttavuotta!

      Vastaa

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *