Kopparnäsin kirkas kuutamoyö

Helmikuu meni ohi ilman maastoöitä: motivaatio lähteä lumettomille talviretkille oli kateissa. Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppunakaan ei hiihtokeleillä juhlittu, mutta luvassa oli kirkas pakkasyö puolikuun valaisemassa maisemassa.

Lähdimme tutustumaan Siuntion ja Inkoon rajamailla sijaitsevaan Kopparnäs-Störsvikin alueeseen. Olin suunnitellut yhden yön reissua Kopparnäsin rannoille jo ainakin kuusi vuotta, mutta aina aiemmin oli ilmennyt tekosyitä mennä jonnekin muualle.

(lisää…)

Lue lisää

Lyhyt talviloma Ylläksen maisemissa

Jo ennen vuodenvaihdetta näytti vahvasti siltä, ettei talven hiihtoretkiä voisi laskea Etelä-Suomen varaan. Halusin kaamosvaelluksen lisäksi päästä vielä toisen kerran nauttimaan oikeasta talvesta. Kokonaisen viikon loman sovittaminen kalenteriin tuntui hankalalta, eivätkä talvivaelluksen vaatimat mittavat järjestelyt houkuttaneet. Päädyin vastoin tapojani mökkilomalle Ylläksen matkailukeskittymän liepeille. Jotta erämaan tuntu ei olisi täysin kadonnut, majapaikaksi valikoitui autiotupaa muistuttava Kesänkijärven vuokratupa.

(lisää…)

Lue lisää

Kiitos Canon 300mm f/4L IS USM 2009-2017

Kesäkuussa 2009 yksi haave toteutui: sain hankittua ensimmäisen oikean teleobjektiivin. Valintani oli erinomaisena kompromissina tunnettu Canon 300mm f/4L IS USM. Se on pieni ja kevyt, melko valovoimainen ja hinnaltaan kohtuullinen. Käyttöä ei tarvitse rajata vain lintukuvaukseen, sillä 1,5 metrin lähin tarkennusetäisyys mahdollistaa objektiivin hyödyntämisen hyönteisten ja muiden pikkuotusten taltioinnissa. Käyttämällä 1,4X telejatketta saa lisää ulottuvuutta, tosin valovoiman kustannuksella.

Vietin objektiivin kanssa 7,5 ikimuistoista vuotta. Se toimi jokaisena kuvauspäivänä moitteettomasti ja tuotti monta kelpo kuvaa. Joskus tulee kuitenkin aika siirtyä elämässä eteenpäin. Päivitin kamerareppuuni pykälää järeämmän Canon 300mm f/2.8L IS USM:n ja luovuin rakkaasta f/4-versiosta. Nyt on syytä muistella yhteisiä vuosiamme.

(lisää…)

Lue lisää

Vuodenvaihteen vaellus Litokairan pakkasissa

Seitsemännen kerran peräkkäin suuntasin vuodenvaihteen tienoilla hiihtelemään valtakunnan syrjäperille. Epävarmoiksi muuttuneet alkutalvet ovat sysänneet retkiä kohti pohjoista ja itää, mutta menneenä syksynä pysyvä lumipeite satoi Oulun korkeudellekin jo hyvissä ajoin. Retkikohteeksi valikoitui Litokaira, Pudasjärven ja Ranuan välillä sijaitseva suometsäerämaa. Viikkoon osui kerrankin kunnollinen pakkasjakso, joka toi mukanaan kauniita, kirkkaita retkipäiviä.

(lisää…)

Lue lisää

Talven viime hetket

Etelärannikollakin nähtiin jo puolentoista kuukauden mittainen talvikausi, johon mahtui useampia lumisia hetkiä ja jonka aikana lämpötila pysyi pääosin nollan alapuolella. Viime sunnuntaina ikkunasta näkyi puhtaan valkoinen maisema kuin talven loppuhuipennuksena. Sen jälkeen lumesta ei ole ollut tietoakaan, eivätkä tulevat päivätkään tuo valkoista maata takaisin. Ikuistin talven viime hetket kotinurkillani Pitäjänmäen, Talin ja Pajamäen maastoissa.

(lisää…)

Lue lisää

Ensilumen aikaan Liesjärvellä ja Torronsuolla

Ensilumen aika on retkeilijän vuodenkierrossa ehdottomia suosikkejani. Suuntasin viikonloppuna noin sadan kilometrin päässä Helsingistä sijaitseviin Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistoihin. Niillä korkeuksilla lunta oli tuskin puolta senttiä, vaikka pääkaupungissa melkein jo kahlattiin hangessa. Pienetkin lumen rippeet loivat maisemaan talven tuntua ja yöllä lämpötila laski kunnolla pakkaselle. Talviretkeilykauden voi julistaa avatuksi.

(lisää…)

Lue lisää

Väriloistoa ja harmautta Jurmossa

Vietin viime viikonloppuna kolme yötä Jurmon saarella. Edellisellä reissulla elokuussa taivas näyttäytyi alusta loppuun täysin kirkkaana. Nyt oli vuorossa toinen ääripää: tasaisen harmaa pilviverho pysytteli Saaristomeren yllä koko retken ajan. Eipä ainakaan tarvinnut riekkua yötä myöten tähtiä väijymässä, vaan kerrankin sai levätä kunnolla. Vaikka maisemavaloilla ei juhlittu, tarjosi saari sentään paikoin näyttävää ruskaa.

Elokuussa yövyin teltassa Moringharun telttailualueella, mutta tällä kertaa majoitus järjestyi mukavasti mökkiin. Normaalista poiketen retkiseuranani oli useita maamme eturivin luontokuvaajia. Vaikka kuvauskelit eivät suosineet, riitti valokuvausaiheista puhuttavaa sitäkin enemmän. Tällaiset retket ovat siitä vaarallisia, että niistä saattaa aiheutua ylimääräistä rahanmenoa. Esimerkiksi parempi teleobjektiivi alkoi kummasti kiinnostaa, kun kuljeskeli 500-millisiä tykkejä roikottavien kuvaajien matkassa. Myös vaellus tai kuvausmatka Huippuvuorille alkoi yhtäkkiä tuntua houkuttelevalta…

(lisää…)

Lue lisää